Yhdeksän tuumaa softakojelautaa

Golf GTE mk 7.5 pakitti rinteeseen.

Uusi Golf mk 7.5 toi mukanaan uutta kojelautaa. Kuskilla ja kartturilla on nyt käpisteltävänä 9,2” kosketusnäyttö, jota Volkswagen markkinoi nimellä Discover Pro. Keskikonsolista löytyy myös USB-liitin, jonka kautta voi käyttää esimerkiksi Android Autoa tai Apple Carplaytä. Normaalit Bluetooth-audiot toimivat tietysti myös.

Autoon saa myös yhteyksiä ulkomaailmasta. Sähköautoille normaaliin tapaan (Hyundai Ioniq pois lukien) kännykkäohjelmistolla voi tutkiskella auton akun lataustilannetta, auton sijaintia, vilkutella valoja ja vaikka lämmittää tai jäähdyttää auto etänä. Näitä etätoimintoja varten autossa on oma SIM-korttinsa ja yhteys intertiin kännykkäverkkojen välityksellä.

Tämän lisäksi kokonaisuuteen kuuluu toinenkin SIM-korttipaikka, hansikaslokerossa, johon käyttäjä voi laittaa omakustanteisesti kortin. Tällöin käyttäjä saa data-intensiivisempiä palveluja käyttöönsä, kuten ruuhkatiedot navigaattoriin, Googlen satelliittikuvat navigaattoriin, saman valmistajan Street View -aineistot ja esimerkiksi matkakohteen säätietoja. Kumma kyllä saksalainen valmistaja ei käytä osittain omistamansa HEREn aineistoja, vaan melkeinpä kilpailijaksi luettavan Googlen materiaalia.

Samat palvelut saa myös jakamalla omasta puhelimesta WLAN-yhteyden autolle, jolloin auto hakee bitin kännykän yli. Volkswagen brändää auton kännykällä tehtävät etäkäyttöpalvelut ja kojelaudan lisäpalvelut Car-Net -nimen alle.

Googlen katunäkymä ilmestyy haluttaessa keskikonsoliin, kunhan datayhteydet ovat kunnossa.

Golf GTE plugin hybrid keväisessä illassa.

Golf tietää aika tarkkaaan latauspisteiden speksit, mutta ei kerro kauan auton lataaminen täyteen täällä kestää.

Golf GTE:ssä ilmastointia pystyi ohjaamaan myös kosketusnäytöltä, rullasäätimien lisäksi.

 

Kännykällä käytettävä Car-Net on mennyt kokonaan uusiksi.

Myönnän että Volkswagenin ratkaisu tuntuu hieman sekavalta. Golffissa on tämä 9,2” näyttö normaalisti lisävarusteena, mutta uudessa e-Golffissa se on aina vakiona. Car-Net -palvelut sisältyvät auton hintaan, mutta aiemmin ne olivat määräaikaiset. Autossa on nettiyhteys ja SIM-kortti, mutta sen yli liikkuu lähinnä telemetriadataa ja etäkäyttösovellukset. Niihin auton sisältä tehtäviin, käyttökelpoisiin juttuihin tarvitaan käytännössä oma SIM-kortti tai kännykästä tehtävä netin jako.

Uuden mk 7.5 e-Golfin autoarvio on täällä.

Mutta kun SIM-kortin saa kerran ostettua ja asennettua, sen voikin melkein unohtaa ja lisävarustepuolella pitää oikeastaan miettiä vain ratin takaiseen mittaritauluun sijoittamista. Datamäärät ovat lopulta aika pieniä, joten laskua ei paljon kerry.

Matkapuhelinsovellus on tehty kokonaan uusiksi. Aiemman auto-lähestymisen sijaan Volkkari perustaa kännykkäsoftan karttanäkymään, jolla voi hallita navigaattorin kohdepisteitä. Uutena ominaisuutena on myös yhteiskäyttöä edistävät rajoitetoiminnot: kännykkä saadaan herättämään omistajansa, jos auto kulkee määrätyn alueen ulkopuolelle tai liian kovaa.

Reittisovellus on hyvä ja toimiva, mutta navigaattorista kännykän kautta lähetettyjä reittipisteitä saa hieman hakea. Äkkiä ajattelisi, että jos käyttäjä asettaa matkapuhelimesta reittipisteen ja vartti tämän jälkeen istahtaa autoon, olisi odotettevissa että käyttäjä haluaa ensisijaisesti päästä annettuun osoitteeseen. Tällöin uutta reittipistettä kannattaisi tarjota heti auton käynnistyksen jälkeen eikä jonkin mystisen valikon pohjalta.

Keskikonsoli on jo aivan hyvä

Volkswagen on tehnyt hyviä asioita keskikonsolinsa kanssa. Edelleen käyttöliittymä on evoluutiota vanhasta, ei mitenkään mullistavaa uutta. Fyysiset painikkeet näytön vierestä ovat hävinneet, samoin äänenvoimakkuusrulla on antanut tilaa kosketusnäytölle. Jotkut automediat ovat kritisoineet volkkaria käytettävyyden hekentämisestä, mutta itse en pidä kosketusnäytön tökkimällä tehtävää äänenvoimakkuussäätöä ongelmana. Ei se Teslassakaan ole ongelma ja kuski säätänee äänenvoimakkuutta joka tapauksessa ratin painikkeiden avulla.

Keskikonsolilla voi tehdä monia asioita, mutta edelleen se kärsii historian painolastista. Softaninsinööri sanoisi, että käyttöliittymä on bloat, liian täynnä kaikkea. Tästä esimerkkinä vaikkapa “Think Blue” näyttö, jota ei missään tilanteessa tarvitse. Mihinkään.

Tämän Think Blue -näytön tarkoitus jäi minulle 2200 kilometrin matkalla epäselväksi.

On toki hienoa, että Car-Net valikon kautta saa esille navigaattoriin asetetun kohdealueen säätiedot. Mutta miksi säätiedot pitää katsoa erillisen valikon kautta, miksi ne eivät voisi tulla suoraan navigaattorin karttanäytölle? Softan ominaisuudet ovat siis siiloutuneet, eivät integroituneet. Oikeaan suuntaan ollaan menty “Home” -näkymän kanssa, joka kokoaa yhteen äänentoiston media lähtöä, karttaa ja puhelinta. Paljon pidemmälle voitaisiin mennä.

Volkkarin eduksi on kuitenkin sanottava, että uusi näyttö ja sen softa on parempi kuin aikaisempi. Pienet asiat, kuten käyttöliittymän nopeus ja näytön laatu ovat parantuneet. Edelleen näyttö osaa esittää painikkeet vain silloin kun käsi lähestyy näyttöä, muuten ne ovat pois tieltä.

Navigaattorin kartta on vuosi vuodelta käyttökelpoisempi ja nyt matkustaja voi aidosti käyttää keskikonsolin karttaa reitin suunnitteluun ja hahmottamiseen – samalla kun kuski ajaa mittaritaulun näytön navigaattorin ohjaamana. Navigaattori tietää aika hyvin alueellisesti saatavilla olevien latauslaitteiden liitännät ja tehot, mutta ei kerro suoraan miten kauan lataaminen kohteessa kestäisi esimerkiksi täyteen akkuun.

Yleisesti ottaen, puutteistaan huolimatta, Volkkarin keskikonsoli on pitkään ollut ja on edelleen heti Teslan jälkeen paras keskikonsoli, mitä olen päässyt koeponnistamaan. Ja nyt se on parempi kuin koskaan.

Kyllä kelpasi ajaa vesisateessa

Softan lisäksi autossa on tuttu sensorisetti. Eteenpäin katsova kamera, joka vahtii muun muassa kaistaviivoja ja nopeusrajoituskylttejä. Tutka, joka mittaa etäisyyttä edellä ajavaan ja ultraäänitutkat joka suuntaan parkkeerausta halpottamaan.

Sensorisetti sinänsä ei ole kehittynyt, mutta softa tuntuu toimivan yhä luotettavammin. Aivan aniharvoin auto lukee väärin nopeusrajoitusmerkinnät, joten niihin voi jo oikeasti luottaa.

Ehkä mieleenpainuvin kokemus auton sensorien toimintakyvystä saatiin kotimatkalla Leviltä kohti Helsinkiä, Kuopion vieressä kulkevalla moottoritienpätkällä. Vettä tuli niin paljon, kuin vain Suomen kesässä voi sadekuurossa tulla ja näkyyvyys vesisumussa oli olematon. Mutta niinpä vaan etäisyystutka piti Golffin sopivan etäällä edellä ajavasta autosta ja kaistavahti auttoi sivusuuntaisessa kohdentamisessa kaistalle.

Paljon on puhuttu robottiautojen suorituskyvystä haastavissa sääoloissa, eikä lainkaan aiheetta. Mutta tällaiset hetket tuovat uskoa insinöörin taitoihin.

Aikaisempi blogitekstini liittyen autonomisen auton sensoreihin.

Volkkarin ajo-avustimet toimivat ideologisesti eri tavalla kuin Teslassa. Golffikuski käy asetuksista kytkemässä avustimet kerran päälle, jonka jälkeen ne ovat aina päällä. Aina kun auto näkee kaistaviivat ja edellä ajavan riittävän hyvin, ilmestyy tästä kertova merkki mittaritauluun. Tämän jälkeen auto auttaa kuskia ratinkäännössä siten, että auto ei eksy kaistalta.

Jos kuski ottaa kädet irti ratista, auto ohjaa itse – ja alkaa hetken kuluttua piippaamalla komentamaan kuskia ottamaan ratista kiinni.

Vakionopeudensäädin sätää ajonopeuden joko maksimirajoituksen tai edellä ajavan mukaan. Helsinki-Levi-Helsinki reissun maantieosuudet tulikin ajettua oleellisesti ilman polkimia, vain ratin säätimien turvin.

CAR-NET on yksi Golffin päävalikon ohjelmista. Sen ominaisuudet voisivat aivan hyvin olla upotettuna vaikka navigaattoriin.

Spotifyä Golffin keskikonsolissa! Tämä ei ole osa Volkkarin softaa, vaan Googlen juttuja. Tästä lisää seuraavassa postauksessa.

Volkkarin autonomia on siis aivan samalla tasolla kuin Teslalla ja monella muullakin. Myös tesla lukee kameralla kaistaviivaa, mittaa tutkalla etäisyyttä edellä ajavaan ja tekee tältä pohjalta päätöksiä ajamisen suhteen. Myös Tesla vaatii kuskia pitämään kädet ratissa (ja ne todella kannattaa pitää ratissa). Teslan ajo-avustin, joka on brändätty nimellä Autopilot, pitää kuitenkin vasemman viiksen tuplanykäisyllä kytkeä päälle. Volkswagen ohjailee välillä enemmän, välillä vähemmän – Tesla joko kokonaan tai ei ollenkaan.

Kumpi sitten on parempi? Riippuu käyttäjän mieltymyksistä. Itse pidän molemmista. Teslan automaattinen kaistanvahto ei toimi kovin hyvin, joten ohittelu on Volkkarilla mukavampaa. Toisaalta Tesla kehittää softaansa vauhdikkaasti eteenpäin ja syvempi autonomia tulevaisuudessa tulee vaatimaan jonkinlaisen selkeän valinnan siitä kuka tai mikä autoa lopulta ajaa.

Keskikonsolitestiä tehtiin sekä Golf GTE että e-Golf -autoilla. 

Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *