Hakkapeliitta R3 koeajossa – Valkoisen Helvetin kitkarengas

Hakkapeliitta R3 kitkarengas

”Nastat vai kitkat” -keskustelu on juuri hiljentynyt Nokian Renkaiden lanseeratessa uudet Hakkapeliitta R3 ja R3 SUV nastattomat kitkarenkaat Pohjoismaiden oloihin, vuosi Hakkapeliitta 9 -nastarenkaan jälkeen. Allekirjoittanut pääsi kansainvälisen lehdistön etujoukossa testaamaan uutta rengasta Ivalon ympäristössä ja Nokian Renkaiden salaisessa ”White Hell” -testikeskuksessa. Juuri täällä uuden kitkarenkaan ominaisuudet hiottiin huippuunsa. Olin täällä viimeksi vain vuosi sitten Hakkapeliitta 9 -nastarenkaan lanseerauksessa, joten paluu Valkoiseen Helvettiin oli käsinkosketeltavan totta lentokoneen noustessa kohti Lappia ja Ivaloa. Paikan päällä olosuhteet olivat testaukseen täydelliset, lämpötilan vaihdellessa -12 ja -22 pakkasasteen välissä, auringonkin välissä näyttäytyessä taivaalta. Lunta Lappiin oli saatu vain puoli metriä, joka takasi hyvät testausolosuhteet, mutta myös vaarallisen pehmeät penkat sekä huonon näkyvyyden irtolumen muuttuessa ilmassa läpitunkemattomaksi savuverhoksi.

 

 

Onko se hyvä?

Uuden kitkarenkaan luvataan olevan yhtä hyvä kuin edellisenkin, tai merkittävästi parempi. R3:n kehitystyö aloitettiin ennen edellisen R2:n lanseerausta, joka kertoo osaltaan renkaan neljän vuoden pitkäjänteisestä kehitystyöstä ja yli 100.000 testikilometristä. Nokian Renkaat testasi tämän uuden kitkarenkaan kehitysvaiheessa 35 eri pintakuviomallia ja 7.000 eri rengasta Nokian ja Ivalon lisäksi Ruotsissa, Espanjassa, Saksassa, Etelä-Afrikassa ja Japanissa. Nokian Renkaat kehitti maailman ensimmäinen ”kelirenkaan” jo vuonna 1934, joten uusin tuote on jo yli kahdeksankymmenen vuoden kehitystyön tulos. Vaikka Suomessa neljä viidestä valitsee turvallisemmat nastarenkaat, on varsinkin pääkaupunkiseudulla huonojen talvien korostamana noussut tarve kitkarenkaille. Todennäköisesti uusi nastaton Hakkapeliitta R3 löytää siis tiensä sinunkin autoosi, joten tämä artikkeli kannattaa lukea huolella, sillä esittelemme hiljaisuuden lisäksi toisenkin järkisyyn valita kitkarengas.

 

1 R3 + 1 R3 SUV = 131 uutta kitkarengasta

Vaikka uusi kitkarengas kantaa yhtä markkinointinimeä, perehtykäämme lyhyesti otsikon matematiikkaan. Vaikka rengas usein tuntuu auton omistamisessa usein tylsänä tai pakollisena pahana, on nykyaikaisen renkaan valmistaminen kaikkea muuta. Renkaan ominaisuuksien lisäksi autokanta on muuttunut lyhyessä ajassa radikaalisti sähköautojen ja katumaasturien myötä. Jokainen auto tarvitsee omat talvirenkaansa  eri kooissa sekä nastoina että kitkoina. Uutta henkilöauton R3-kitkarengasta Nokian Rengas tarjoaa käytännössä 68 eri ”tuotteena” 14-tuumaisesta 21-tuumaiseen saakka, soveltuen nykyaikaisiin automalleihin, hybrideihin ja täyssähköautoihin (mm. Tesla Model S ja Model 3, BMW i3 ja VW e-Golf) nopeusluokassa R (170 km/h). Matalaprofiilisemmat 45-sarjan renkaat saavat T-nopeusluokan (190 km/h). Vastaavasti R3:n SUV-versiota saa 63 eri tuotteena kooissa 16-21, useimmat parhaimmalla XL-kantavuudella. Moderneista hybridi- ja sähköautoista Hakkapeliitta R3 SUV sopii mm. Volvo XC90:een, BMW X5:een, MB GLC 350e:hen ja Tesla Model X:ään. Luonnollisesti rengaskuviointi ja rakenne pitää sovittaa jokaiseen kokoon (leveys, korkeus ja halkaisija) sopivaksi, joten näin ollen jokainen rengaskoko on lähes uniikki ja yhdestä uudesta renkaasta tuleekin 131 uutta rengasta.

 

 

Ivalo 19. tammikuuta klo 11:00, -15C pakkasta

Jos paukkuva pakkanen ei vielä herättänyt aamuvarhaisella, niin vitivalkoista lunta vasten paistatelleet ja esilämmitetyt 450 hevosvoiman Audi RS5:t tekivät sen viimeistään vihaisella murinallaan. Saimme tehtäväksi suorittaa siirtymäajon White Hell -testikeskukselta Kaunispää tunturin huipulle. Nopeahko luminen metsätie karisti kuljettajien silmistä viimeisetkin unenrippeet, sillä ajorytmi vaihteli todella nopeasta tiukkoihin jarrutuksiin, näkyvyyden loppuessa nyppylään tai lumipilveen. Vuosi sitten samalla tiellä tuli solkenaan myös poroja metsästä tielle, mutta pehmeässä pakkaslumessa uusi R3 antoi luotettavan olon kuljettajalle raskaasta kaasujalasta huolimattakin. Sporttinen Audi pysyi mutkissa hallittavassa luisussa samoin kuin suorallakin tasapainoisessa kiihdytyksessä ja jarrutuksessa.

 

 

Satanen lasissa

Päätielle käännyttäessä nopeusrajoitus näyttää hämmentävät 100 km/h tammikuusta huolimatta. Lentokentän tiellä on Ivalossa poikkeuksellisesti saatu pitää kesänopeudet, tässä kuuluisi muutoin olla 80 km/h. Vaihdan Audin ajomoodin dynaamiseksi, tunnen miten ohjaus tarkentuu, vaihteisto vaihtaa yhden pykälän pienemmällä ja kierrokset nousevat 1.500 kierroksesta yli kaksinkertaisiksi silmänräpäyksessä. Auto kärkkyy kaasunpainallusta tarjoten räjähtävää kiihdytystä. Edellä ajava RS5 kaartaa jäisen polanteen yli ja sinkoutuu kuivalta uralta satasen vauhtiin kuin kesällä. Tiputan ratin takaa löytyviltä vaihteenvalitsimilta yhden pykälän alas, kierrokset nousevat pamahtaen ja Audi nykäisee eteenpäin uhkuen menohaluja. Lyön kaasun pohjaan ja tunnen miten kiihdytys puristaa ilmat paksusta talvitakista minun ja selkänojan välissä, isompi vaihde sisään, RS5 kiihtyy yhä kovempaa, 80 km/h, taas isompi vaihde sisään, 100 kmh ja matkanopeuteen asettuminen miettien mitä juuri tapahtui. Vaikka auto kiihtyi yksinkertaisen käsittämättömän tyynesti ja nopeasti, vaadittiin siihen kuitenkin käytännössä hyvin monimutkainen yhtälö niin fysiikan kuin kemiankin lakeja mitä tulee uuden kitkarenkaan ominaisuuksiin. Loppumatkan RS5 kiipeää päättäväisesti mutkaista rinnetietä tunturin laelle, muristen äkäisenä jokaiseen kaasunpainallukseen. Pakkanen narskuu renkaiden alla, pakkaantuneessa lumessa uusi R3 tarjoaa kitkarenkaalle poikkeuksellisen hyvän sivuttaispidon, tuoden ennakoitavuutta ajamiseen.

 

 

Kovaa ja korkealta

Kaikki aistit hereillä ja täynnä voitontahtoa, saamme pyynnön vaihtaa seuraavaksi Audi Q5 -hybridimalliin testataksemme R3-kitkarenkaan SUV-versiota. Katumaastureissa renkaan sivupinta on erityisen herkkä vaurioille ja jopa rengasrikolle. Hakkapeliitta R3 SUV -renkaissa on Aramid-vahvistetut (tuttu muun muassa luotiliiveistä) sivupinnat, muiden Nokian Renkaiden SUV-tuotteiden tapaan, jolla renkaan sivupinnat suojataan kulutusta ja viiltoja vastaan. Lisäksi erikoiskumisekoitus ja kaksinkertainen runkorakenne suojaavat huonokuntoisten teiden rasitukselta ja antavat paremman pidon ja ajotuntuman korkealla ja painavalla autolla. Urheilullisen RS5:n jälkeen äänetön ja korkea Q5 tuntuu kuin ajaisi taikamatolla. R3 SUV-renkaassa on henkilöautoversiota leveämpi keskiripa sekä suuremmat kuviopalat, jotka vakauttavat rengasta raskaamman ajoneuvon alla. Suuntaamme keulan takaisin kohti White Hell -testikeskusta. Hiljainen auto nostaa esiin paremmin rengasmelun kuivalla ja karkealla asfaltilla, mutta R3-kitkarengas ei tältä osin tuota pettymyksiä. Ääni on odotetusti korkealla ja mukavuuspainotteisella SUV-renkaalla vaimea.

 

 

Toinen hyvä syy valita kitkarenkaat

Nokian Renkaat on tehnyt paljon työtä uuden renkaankin vierintävastuksen pienentämiseksi. Muun muassa tämän ansiosta yhtiö valittiin 2017 Dow Jonesin kestävän kehityksen DJSI World -indeksiin saaden lähes kaksi kertaa toimialansa keskiarvoa korkeammat pisteet ja vain yksi piste parhaasta takana. Vaikka taloudellisuus ei ole ostokriteerien kärjessä, on Nokian Renkaat tehnyt kuitenkin kehitystyötä esimerkiksi BMW i3 -sähköauton talvirenkaita varten, jotka ovat R3-malliston 315mm:n leveimpään versioon verrattuna lähes kuin polkupyörän renkaat (155mm). Uuden R3-kitkarenkaan pintamalli ja seos antaa kesärenkaitakin pienemmän vierintävastustuksen ja on hyvin pärjännyttä edeltääjänsäkin (R2) 5% alhaisempi. Nokian Renkaiden arvion mukaan kilpailijoihin verrattuna Hakkapeliitta R3 –kitkarenkailla varustettu auto kuluttaisi noin 2 % vähemmän polttoainetta. Renkaan elinaikana (neljä vuotta) voisi siis säästää polttoainetta noin 35 litraa. Huomiotaherättävin detalji on, että hiilidioksidipäästöjä säästyy vastaavasti keskivertokuljettajan painon verran (noin 80 kg)! Hiljaisuuden lisäksi siis taloudellisuus ja ympäristöseikat voivat puoltaa kitkarenkaan valintaa.

 

 

Suoraan Valkoisen Helvetin ytimeen

Pääsemme Q5:llä takaisin White Hell -testikeskukseen, jossa on 700 hehtaarin alueella yli 30 erilaista testirataa. Täällä testataan vuosittain 20.000 rengasta ja ajetaan yhteensä 40.000km, lähes maapallon ympäri. Vaikuttavin rata on 700m pitkä luotisuora ja katettu jäärata, jossa edes sääolosuhteet eivät pääse häiritsemään testausta. Meidät ohjataan suoraan järven jäälle tehdylle radalle, joka on pirullinen yhdistelmä hyvän lumisen pidon leveitä ja nopeita mutkia, sekä erittäin jäisiä, hioutuneita, kapeita ja tiukkoja mutkia. Päätieltä jääneet nopeustuntuma ja itseluottamus karisevat nopeasti, kun jokainen mutka vaihtuu ystävällisestä lumipinnasta vihamielisen liukkaaseen jäähän, eikä taikamattomainen korkea ajotuntuma auta asiaa yhtään. Q5:n ajonvakautus on huomattavan agressiivinen, ja niinpä jäisissä mutkissa renkaiden kääntyessä jyrkästi ESP tappaa vauhdin lähes pysähtymispisteeseen saakka. Jalankulkijakin tietää että irtonainen pakkaslumi jään päällä voi olla kuolemaksi, ja kun kokeillaan samaa korkealla sekä painavalla autolla ja nastattomalla renkaalla, voidaan vain todeta että sivuttaispito oli silti kohtalaisen hyvä. Ei nastarengas, mutta hyvä.

 

 

Nastat vs kitkat vs kitkat

Aasinsiltana edelliseen siirrymme seuraavalla testiradalle, jossa meitä odottaa päällepäin kolme identtistä uutta VW Golfia. Yhdessä on alla uusi, vuosi sitten esitelty Hakkapeliitta 9 -nastarengas, toisessa nyt esittelyssä oleva Hakkapeliitta R3 -kitkarengas (Pohjoismaat) ja kolmannessa on alla ns. Nokian Renkaiden oma keskieurooppalainen kitkarengas, niinikään uusinta mallia. Kolmien erilaisten renkaiden lisäksi on järven jäälle järjestetty kolme erilaista rataa, ensimmäisenä mahdollisimman liukas jää, toiseksi karhennettu jää ja kolmanneksi luminen alusta. Kaikissa osioissa on lyhyt pujottelurata, kiihdytys ja lopuksi täysjarrutus. Kumpikaan kitkarenkaista ei tarjoa nastarenkaiden veroista pitoa jäällä, mutta lämpömittarin näyttäessä yli -15 astetta alkavat erot renkaiden välillä hävitä. Stereotyyppisesti keskieuroopan kitkarenkaan odotti olevan merkittävästi huonompi. Kumiseos ja rakenne näiden kitkarenkaiden välillä on kuitenkin täysin eri, koska keskieuroopan rengas on kehitetty ensisijaisesti märkäpitoon, kun taas Pohjoismaiset kitkarenkaat optimoidaan lumelle ja jäälle.

 

 

Miten kitkarengas voi pitää jäällä?

Mistä kitkarengas saa pitoa jäällä ilman nastoja, pintakuviokin kun auttaa vain tiettyyn rajaan saakka? Edellisestä versiosta parantanut jääpito ja ajotuntuma perustuvat Nokian Renkaiden nimeämään Arctic Sense Grip –konseptiin, joka käytännössä tulee renkaan eri lamellien joustavuudesta eri olosuhteisiin sekä räätälöidyistä reunapaloista. Symmetrinen ja jäykistetty, oksamuotoinen keskilamelli edesauttaa tasapainoista ajotuntumaa ja näiden jatkeena toimivat kampamaiset lamellit lisäävät rakenteen jäykkyyttä ja johdonmukaista käsiteltävyyttä. Näin myös ajo-ominaisuuksia kuivalla asfaltilla on parannettu huomattavasti. Lamellien liikettä on rajoitettu joustavalla lukituksella, jolloin lamelli antaa ääritilanteessa joustoa pitoa varten, muttei sorru liiaksi. Jäykkä palarakenne on mahdollistanut toisaalta tiheän lamelloinnin. Uudistetut vesilamellit ja urat vähentävät vesiliirron riskiä parantamalla veden virtausta. Samalla erityiset ”lumikynnet” ikäänkuin raapivat rengasta lumen sisään ja estävät sohjoliirtoa ohjaten lunta myös pois, jolloin märkä lumi ei pakkaannu renkaan sisään niin helposti aiheuttaen pidon menetyksen. Nokian Renkaat on ratkaissut pito-ongelman myös kumiseoksessa mikroskooppisen pienten Cryo Crystal 3 -kiteiden avulla, jotka antavat kumin sisällä lähes pienten nastojen tapaan terävää ja kovaa sivuttais- ja pitkittäispitoa. Renkaan kuluessa kumiseokseen sekoitetut biopohjaista materiaalia olevat kiteet nousevat esiin tuomaan pitoa.

 

Testasimme myös Hakkapeliitta 9 nastarengasta jääradalla tehokkaan Audi RS4:n ratissa

 

Nastat vai kitkat?

Vaikka talvi onkin ollut monta vuotta peräkkäin vähäluminen pääkaupunkiseudulla, on sadetta ja jäätä riittänyt silti. Jäisellä tiellä nastarengas on edelleen paras, varsinkin leudoissa olosuhteissa, kun tie on jäinen mutta ilma lämpimämpää. Hiljaisuudessaan kitkarengas on puolestaan ehdoton, mutta kitkarenkaiden erittäin pieni vierintävastus tuo myös rahallista säästöä niin polttoaineenkulutuksessa kuin renkaan kulutuspinnassakin. Vaikka yleensä nastat vai kitkat -keskustelussa ei ole peräänantajia, on uuden R3 -kitkarenkaan eduksi sanottava, että se vähentää eroa nastarenkaan ja kitkarenkaan välillä juuri siinä tärkeimmässä, eli hallittavuudessa lumella ja jäällä. Vaikka kitkarenkaalla ennakoisi ja ajaisi kaupungissa lyhyitä matkoja, pienessäkin sivuluisussa perinteisesti kitkarengas karkaa alta nopeammin kuin nastarengas, jolta häviää pito enemmän asteittain kuin yhdessä hujauksessa. Rengastestit ovat tärkeä osa arviointia, mutta mikään ei silti voita kuuluisaa perstuntumaa ratin ja tien välissä. Siksi Nokian Renkaatkin testaa lähes 200 päivää vuodessa talvirenkaita täällä Ivalossa, ajamalla.

 

 

Milloin tarvitsen uudet?

Renkaista on usein vaikea sanoa, milloin ne tarvitsee vaihtaa. Kulutuspinta on vain yksi asia.

  • Ikä. Yli kuusi vuotta ajetuissa renkaissa pito heikkenee merkittävästi kumiseoksen kovettuessa. Vähän ajaville kaupunkilaisille ja kakkosauton omistajille tämä on usein unohdettu seikka. Näet renkaasi iän sivupinnan neljän numeron sarjasta. Kaksi ensimmäistä numeroa on valmistusviikko ja kaksi viimeistä vuosi.
  • Suositeltava urasyvyys talvirenkaille on yli viisi millimetriä, jotta niistä olisi hyötyä talven yllättäessä autoilijan. Uudet talvirenkaat tarvitset kun pintaa on enää neljä millimetriä. Voit testata tämän helposti kahden euron kolikolla. Jos hopeoitu reunus näkyy urasta, on pintaa alle neljä millimetriä. Nokian Renkaat on patentoinut myös renkaisiin upotetun uransyvyysmittarin (DSI – Driving Safety Indicator). Renkaassa näkyy keskellä millimetrilukema, joka kuluu pois kilometrien myötä ja vaihtuu lopulta lumikidetunnukseen (=4mm) . Kun lumikidekin on kulunut pois on jo korkea aika vaihtaa renkaat.
  • Renkaiden ilmanpaine kannattaa tarkistaa noin kolmen viikon välein. Talvirenkaille ilmanpainetta kannattaa nostaa noin 0,2 baria (20 kPa) verrattuna kesärenkaisiin. Nokian Renkaiden tuotteissa on infoalue, johon voidaan merkitä vaihdon yhteydessä oikeat paineet, käyttöpaikka ja pulttien kiristysmomentti.
  • Rapatessa roiskuu ja käytössä kuluu. Renkaiden sivupinnat ja urat ovat armottoman kulutuksen ja rasituksen alla suomalaisilla huonokuntoisilla teillä. Asfalttia rouhiva routa ja terävät kivet tuovat myös lisähaasteen.
  • Monesti talvisaikaan omaan tuulilasiin saattaa lennähtää kiven sijasta edellä ajaneen auton nasta. Niinpä myös omat nastat kannattaa tarkistaa ja että ne ovat hyvin kiinni. Uusille nastarenkaille suositellaan usein 500 kilometrin totutusajoa, jotta nastat mukautuvat paremmin renkaaseen. Tänä aikana on hyvä välttää voimakkaita kiihdytyksiä, jarrutuksia tai kaarreajoa.
  • Renkaiden tulisi kulua tasaisesti. Suuret erot saattavat kertoa virheellisistä rengaspaineista tai auton alustan säädöistä. Normaaleja eroja voi tasoittaa vaihtamalla taka-akselin renkaat eteen ja etu-akselin renkaat taakse.