#OnnellistenAjokoulu – kun kaahailuhimo jäi Ahvenistolle

autoslalom

Viime torstaina suuntasimme Mikon kanssa Ahveniston radalle, sillä olimme päässeet mukaan seuraamaan Mazdan Onnellisten Ajokoulun yhtä koulutuspäivää. Tällä kertaa vuorossa oli ääritilannehallinnan harjoittelua autoslalomin merkeissä. Ajokoulussa ryhmä on jaettu kahteen osaan, rohkeisiin ja arkoihin kuskeihin. Me olimme mukana rohkeiden kuskien ryhmän menoa seuraamassa ja aloitimme päivän pienellä aamupalalla, sekä pienet esittelyt kouluttajien sekä Mazdan brändijohtaja Aki Kaukolan puolelta.

autoslalom

autoslalom

autoslalom

Itse autoslalomissa kysymys oli kirjaimellisesti muovikartioista muodostetulla radalla auton kanssa pujottelu. Ensimmäinen kerta radalla tapahtui kouluttajien kyydissä Mazda2:lla ja CX-3:lla. Rata kierrettiin yhdellä kierroksella kahteen kertaan ja ensimmäinen mentiin kouluttajankin kyydissä hissukseen kuunnellen mistä hommassa on kysymys. Toisella puoliskolla hänkin jo painoi kaasua ja matkustajana siinä heiluikin penkin laidasta toiseen. Kun koitti meidän kuljettajien vuoro siirtyä radalle, oli homman nimi samanmoinen, otettiin ensimmäisellä kerralla ihan hissukseen. Tosin pieni kilpailuviettihän se siinä heräsi ja vähän oli vauhdikas lähtö kyllä… Autosta ensimmäisen kerran jalat täristen noustuani kuulin ,että lopputuloksena oli ensimmäisten kierrosten pohja-aika. Siitä alkoikin sitten kova kilpailu Aki Linnanahteen kanssa! Hän jo hetkeksi vei pohja-aikani ja paineet tykittää kasvoivat. Ajelinkin pian renkaat läpi kierrosten ulvoen kovempaa ajoaikaa, mutta sössin siellä täällä aina jotain ja sain sakkoa. Kartion kosketuksesta nimittäin rapsahtaa 2s ja ohituksesta 10s. Viimeisellä kierroksella lähdin lataamaan kaiken peliin. Ja olin sössiä koko homman muuten ihan täysin ensimmäisellä puolikkaalla. Idioottimaisia virheitä ja kosketuskin. Ennen toisen puoliskon alkua otin pienen hengenvedon ja hölläsin vähän otetta ratista. Selväähän se sitten oli, että homma alkoi luistamaan ihan uudella tasolla. Tuloksena olikin sitten meidän ryhmän pohja-aika! Siihen mennessähän se oli jo päivänkin pohjat, mutta arkojen kuskien ryhmässä tuli vielä yllättäjä ja pamautti muutamalla sekunnilla ohi. Arvatkaa jäikö nyt nälkä päästä takaisin radalle? Eikä sitä yhtään ainakaan vähentänyt kehotus kouluttajien puolesta harkitsemaan uutta harrastusta autoslalomin parissa.

autoslalom

autoslalom

Päivän yhteenvedossa kouluttajatkin humioivat sen, että olin osannut oma-aloitteisesti rauhoittaa yliyrittämiseni, mikä tuntui todella hienolta. Jotenkin vahvisti sitä tunnetta, että tuli tässä jotain opittua! Nimittäin juurikin se, että kun ei stressaa rattia puristaen, sujuu homma useimmiten paremmin. Parasta koko kokemuksessa olikin itse asiassa huomata, että tämä oppi tuli mukanani liikenteeseen asti. Jo matkalla takaisin Maija kyydissä huomasin että tatsi rattiin oli vähän rennompi ja otin liikennetilanteissa entistäkin rauhallisemmin. Nyt jälleen pari päivää Virossa oltuani ja maantiellä rekkoja ohitellessani olenkin huomannut että onhan tuo matkanteko paljon vähemmän hermoja raastavaa kun ensinnäkin varaa tarpeeksi aikaa ja toisekseen ennakoi, eikä pakolla survo itseään joka raosta ohi viimetingassa.

Tosin täytynee myöntää, että ehkä mieleenpainuvin osa tätä kokemusta oli kun eilen Instagramissa pamahti ilmoitus, että MazdaSuomi on tägännyt minut kuvaan. Tämän kuvan alta löytyi linkki Onnellisten Ajokoulun blogiin ja kirjotukseen “Nainen ratissa”, jossa Aki Linnanahde kirjoitti kyseisen päivän kokemuksistaan – ja minusta! Hienoa tämä oli eritoten siksi, että olen pystynyt todistamaan sen, mitä tällä bloginkin kirjoittamisella haen, että tällaiset tavisnaisetkin osaavat ajaa autoa.

autoslalom

1 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *