Pikalataus toimii vähitellen

Viime syksynä ajoin sekä BMW:n i3:lla, että Volkkarin e-Golffilla pidemmät reissut. Vaikka autot sinänsä ovat hyviä, on niiden ajokantama vaikka Teslan menopelelihin verrattuna pieni. Lyhyemmän akkukantaman kanssa varsinkin pikalataus on tärkeää – se auttaa ajamaan taas seuraavat satakunta kilometriä.

Mutta jos Euroopan autojen pikalataus, CCS, on epävarmalla pohjalla, häviää koko autoilusta pohja. Reissuun ei uskalla lähteä, jos määränpään varrella olevat laturit ovat toiminnaltaan epävarmoja. Vuoden takaisilla reissuilla CCS-laturit toimivat todella heikosti. Uuteenkaupunkiin päästiin lähinnä i3:n pienen REX-bensiinimoottorin avulla, ja Golffin reissu Loviisaan jäi kokonaan toteutumatta.

Fortumin ABB:n tolppa Espoon Otaniemen kohdalla.

Fortumin ABB:n tolppa Espoon Pohjois-Tapiolan ABC:llä.

ABC Nihtisilta tarjoaa Fortumin ABB:n laturin.

ABC Nihtisilta tarjoaa Fortumin ABB:n laturin.

Liikennevirta operoi Konalan Hesen tolppaa. Laturina Ensto Chago.

Liikennevirta operoi Konalan Hesen tolppaa. Laturina Ensto Chago.

Ilolan ABC:n Garon laitteella lataus toimii todistetusti niin Bemarilla kuin Volkkarillakin.

Ilolan ABC:n Garon laitteella lataus toimii todistetusti niin Bemarilla kuin Volkkarillakin.

Ongelmana on ollut erityisesti DBT:n valmistamat laturit. Ne toimivat kohtuullisesti Chademolla ja Type2-latauksessa, mutta eurooppalainen CCS on ollut todellinen murheen kryyni. Myös autojen ohjelmistoissa on toivomisen varaa. Vuoden aikana Fortum on kuitenkin vaihtanut latureitaan Efacec Garo:n ja ABB:n pömpeleihin, ja Liikennevirran operoimat sähköyhtiöiden laturit ovat yhä useammin Enston Chagoja. Ja autosoftakin kehittyy laturisoftan ohella.

Olikin aika testata Helsingin seudun CCS-laturit nyt vuoden kuluttua.

Koeajossa on Volkswagenin e-Golf. Auto on päällisin puolin sama kuin vuosi sittenkin, mutta sieltä täältä huomaa pieniä päivityksiä parempaan. Otantana on pääkaupunkiseudun neljä CCS-laturia, joista kolme on Fortumin hallinnassa ja yksi Liikennevirralla. Laturit olivat Enston, ABB:n ja Garon laitteita. Käytin kaikkia latureita operaattorin RFID-tunnisteilla, eli tekstarilatausta en kokeillut. RFID-kortit kannattaa hankkia, vaikka ajaisi sähköautoa vain satunnaisesti. Ne ovat paljon helpompia kuin tekstarit eivätkä ne tuo kiinteitä kuluja.

Otanta oli pieni ja tein testin vain yhdellä automallilla, mutta tulos oli erittäin positiivinen. Jokainen laturi toimi suoraan ensimmäisellä yrittämällä. Tuntui jopa, että laturin RFID-tunnistus ja kättelykin sujuivat nopeammin kuin aikaisemmin.

CCS-latauksen luotettava toiminta ainakin tällä kertaa, ainakin Helsingin alueella on hyvä merkki. Se tuo luottamusta sähköautoiluun ja tulevaisuuteen. Valtion investointituki lataustekniikan osalta on kuitenkin toistaiseksi päättynyt, joten uusia pikalatureita perustettaneen jatkossa hitaammin kuin viime vuonna. Niin tai näin, tänä vuonna tulevat noin 30 kWh päivitykset suurien valmistajien akkupaketteihin tekevät sähköautoista taas hivenen houkuttelevampia. Toivottavasti laturien määrä pääsee kasvamaan autojen markkinakysynnän kanssa.

Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala

1 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *