Ranuan kolari – kun osuu liian lähelle

Pari vuotta sitten kirjoitin, kuinka Ivalossa tapahtui kolari, jossa kuoli Mikkelissä vaihto-opiskelijoina olleita nuoria. Silloin sai jo hetken säikähtää, että oliko kolari vienyt mukanaan omia tuttuja. Maanantaina 2. huhtikuuta palasin urheilemasta kun vanhempien kotona odotti silminnähden järkyttynyt perheenjäsen. Ranualla oli sattunut kolari, jossa toisen auton kyytiläisenä mukana oli meidän tuntemamme henkilö.

Tällä kertaa onni oli edes hieman mukana ja hän selviää.

Itseni tämä ravisteli pohtimaan liikenneturvallisuutta ja miettimään lähinnä, että milloin osuu se kaikista karmein kohtalo kohdalle? Siksi liikenneturvallisuus tulee nousemaan jatkossa useammin esiin tässä blogissa. En anna itselleni anteeksi, mikäli menetän jonkun läheiseni, enkä ole käyttänyt tätä mahdollisuutta herätellä ihmisiä pohtimaan liikennekäyttäytymistään.

Onnettomuustilastot ja autokannan ikä Suomessa

Tuntuu kovin ristiriitaiselta, että liikennekäyttäytyminen tuntuu empiiriseltä pohjalta muuttuvan ainoastaan huonompaan suuntaan, mutta samaan aikaan onnettomuustilastoissa näkyy laskeva suuntaus. Tosin vuonna 2016 liikenteessä kuoli henkilöitä 2% vuoden 2012-2016 keskiarvoa enemmän. Mieleeni herää kysymys, että tunnemmeko olevamme autoissamme nykyään niin kuolemattomia, että otamme enemmän tarpeettomia riskejä? Ovatko autot nykyään niin hyvin varusteltuja, että valtaosa meistä tavan kuskeista ei yksinkertaisesti osaa enää ajaa ihan oikeasti? Tokihan sitä turvavarusteiden kanssa voi tuntea olevansa teiden herra, mutta saako autoa enää haltuun mikäli turvavarusteet eivät pelasta?

Autokannan keski-ikä kyllä nousee alinomaa. Vuonna 2017 henkilöautokannan keski-ikä saavutti Suomessa tasan 12 vuoden iän. Ikä ei kuitenkaan kasva yksiköllisesti, vaan 11 vuoden keski-ikä rikottiin jo vuoden 2013 aikana. Päästöjen näkökulmasta trendi on toki huolestuttava, mutta turvallisuuden näkökulmasta ei välttämättä niinkään. Karkeasti viimeiset 10 vuotta myös halvoissa autoissa on ollut jo turvavarusteita, kuten lukkiutumattomat jarrut ja turvatyynyt. Hyvänä esimerkkinä allekirjoittaneen kotitalous, johon hankittiin juurikin 12-vuotias, mutta turvavarustelultaan hyvä auto. Niin turvattomiksi aloimme itsemme tuntemaan liikenteessä, että täytyi vaihtaa. Uudemman auton hankintaa se ei silti vaatinut.

On myös todettava, että olen jälkikäteen varsin kiitollinen viisaille vanhemmilleni. He löivät käteen auton avaimet kun kortin sain, jotta saan heti mahdollisimman paljon harjoitusta. Ei tarvinnut myöhemmin alkaa opettelemaan ajamista uudestaan, kuten joidenkin kavereideni kohdalla on käynyt. Toisaalta käteen ei lyöty minkään luksuspelin avaimia, vaan pikkuauton, josta löytyy tasan ne lukkiutumattomat jarrut ja turvatyynyt. Ei luistonestoa, ei automaattivaihteistoa. Jouduin todella opettelemaan ilman sen suurempia turvavarusteita ajon vaikeissakin olosuhteissa. Sovittamaan nopeuden, jarruttamaan vaihteella, reagoimaan perän irtoamiseen ja monta muuta asiaa.

Yhdenvertainen oikeus liikkua

Mutta entä kun tiellä kohtaavat tuliterä ja vanha auto? Onko peli enää tasavertainen, mikäli riskinottaja tuntee olonsa turvatuksi, mutta heikommin varustellulla autolla liikenteessä oleva kärsii toisen riskinotosta? Alkuvuodesta Virossa kolaroivat BMW, 5-sarjan sedan mikäli en ihan väärin muista, sekä farmari-Renault. BMW oli lähtenyt ohittamaan edellä ollutta ja ajoi nokkakolarin omaa kaistaa edenneen Renaultin kanssa. BMW:n kuljettaja jäi henkiin ja – arvaattekin ehkä miten toisessa autossa kävi. Ranuallakin nokkakolarissa kohtasivat uusi ja vanha auto, eikä tulos ollut erilainen.

Onko heillä silloin vähempi oikeus liikkua ja elää? EI.

Kaikilla ei ole varaa linnoittautua tuliterän, mahdollisimman tukevan auton sisään. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia hankkia aina sitä parasta. Varsinkin kauemmaksi suurista asutuskeskuksista liikuttaessa auto on enemmän välttämättömyys, jolloin hankitaan se johon on varaa, eikä sinnitellä ilman. Onko heillä silloin vähempi oikeus liikkua ja elää? EI.

Mitä sinä teet seuraavalla kerralla, kun auton tehot kutkuttelevat kaasupolkimen alla ja niin olisi houkuttelevaa ohittaa edessä nippa nappa rajoituksen sallimaa nopeutta köröttelevä auto, vaikka mutkan näkyvyys olisi kyllä ehkä hieman liian heikko turvalliseen ohitukseen? Onko riski sen väärti, että 90km tuntinopeudella 80km/h alueella ajamalla voittaa jopa sen kahdeksankunta minuuttia sadalla kilometrillä? Jos matkaa on taitettavana joka tapauksessa niin paljon, että siihen realistisesti menee koko päivä, onko pisimmilläänkin todennäköisesti enintään tunnin voittamisella perillä enää merkitystä?

Mitä jos vain lähtisit tunnin aiemmin ja olisit turvallisemmin perillä?

Lähteet

Liikenneviraston raportti: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lti_2017-10_liikenneonnettomuudet_maanteilla_2016_web.pdf

Henkilöautojen keski-ikä:  http://www.aut.fi/tilastot/autokannan_kehitys/henkiloautokannan_keski-ian_kehitys