Tesla rajoittaa ilmaista lataamista – Suomessa hallitus pohtii sähköautotukiaisia

Elämme perin mielenkiintoisia aikoja. Muutaman viikon sisään on tapahtunut erikoisia: Ensin Tesla ilmoitti tuovansa uuden Autopilot 2 -raudan uusiin autohinsa. Kuten keväällä ennustin, Tesla mahdollistaa täyden autonomian NVIDIA:n raudalla vaikka lainsäädäntö ei tätä sallikkaan, eikä ohjelmisto vielä mahdollista. Tesla luottaa että nämä asiat saadaan järjestykseen vuodessa, parissa.

Tänään Tesla ilmoitti ehkä hieman yllättäen, että ensi vuoden alusta uusien Model S- ja Model X:n ostajien oikeus rajattomaan Supercharger-pikalatausverkkoon päättyy. Jatkossa Tesla-kuski pystyy ajamaan noin 1600 kilometriä vuodessa Superchargerilla ladaten, muusta Teslan omasta pikalatauksesta pitää maksaa. Vanhat Teslakuskit voivat jatkaa latailua ilmaiseksi jatkossakin.

Hinnoittelu tälle lataukselle on täysin auki. Ainoa lupaus on se, että jatkossakin Teslalla ajaminen on halvempaa kuin bensan poltto.

Näennäisesti ilmaisen Supercharger-latauksen päätös on yksi historiaan jäävä merkkipaalu sähköautojen taipaleella. On mielenkiintoista nähdä mille hintatasolle Tesla vie latauksen. Käytännössä Tesla asettaa markkinoille ohjehinnan, jota muut latausoperaattorit tavalla tai toisella joutuvat seuraamaan. Myös Volkswagen-konserni, joka on kehittänyt 340 kilowatin lataustekniikkaa ja perustanee jopa latausverkkoa joskus parin vuoden päästä joutuu suhteuttamaan oman hinnoittelunsa osittain Teslan mukaan.

Vertailukohtaa voi kuitenkin hakea Hollannissa. Siellä Fastnedillä on ehkä parhaiten Teslan latausverkkoon rinnastettava kokonaisuus, joskin vain kansallisella tasolla. Rajaton lataus kustantaa 100 € kuukaudessa, latausmäärään pohjaava hinta on 35 eurosenttiä kilowattitunnilta. Tällä hinnalla sadan kilometrin taittaminen Teslalla maksaisi noin kahdeksan euroa, mikä on samaa hintaluokkaa erityisen bensapihien polttomoottoriautojen kanssa.

Pääsin testaamaan Fastnedin latausta Hollannissa 2015. Tesla-kuskille hitaampi latausnopeus ja maksullisuus ei kuitenkaan ollut erityisen motivoivaa.

Pääsin testaamaan Fastnedin latausta Hollannissa 2015. Tesla-kuskille hitaampi latausnopeus ja maksullisuus ei kuitenkaan ollut erityisen motivoivaa.

Teslan maksullisuusmekaniikka ei tullut täysin yllätyksenä. Tuleva Model 3 osoittautui pienen alkuhämmennyksen jälkeen maksullisen latauksen autoksi. Uutinen on ehkä siinä, että jatkossa myös S- ja X-kuskit lataavat osittain maksullisesti.

Tänään olemme saaneet myös lukea suomalaisia uutisia ilmasto- ja budjettineuvotteluiosta. Yleisradion uutisten mukaan hallitus tavoittelisi huimaa noin 250 000 sähköautoa Suomen maanteille 2030 mennessä.

Suomen vuosittainen automyynti on suunnilleen 100 000 autoa, eli tämä tarkoittaisi tasaisen kasvun kaavalla että noin 17% kaikista myytävistä autoista pitäisi olla sähköisiä. Tällä hetkellä lukema on jotain promillen osia. Autoilijat osaavat ilmeisesti odotaa tukiaisia, sillä sähköautojen rekisteröinti on syksyn edetessä hidastunut Suomessa.

Sähköautojen menekkiä tulevaisuudessa parantaa kuitenkin saatavuuden parannus. Tesla on paistatellut julkisuudessa, mutta samaan aikaan Renault on tuonut suomenkin www-sivulle tiedot täyssähköisestä Zoe-autostaan.

Oleellista Rellun autossa on akun hinnan suhde: Ensimmäistä kertaa markkinoilla on yli 40 kWh akusto vain reilulla 32 000 eurolla. Vertailun vuoksi Volkswagenin e-Golf maksaa kymppitonnin enemmän ja sen akkukapasiteetti on kolmanneksen pienempi.

Ison veden toisella puolella Chevrolet on vähitellen saamassa Bolt-täyssähköautoaan tuotantoon. Ensimmäiset arviot siitä ovat positiivisia (The Verge). Bolt tulee jossain vaiheessa myös Suomessa myyntiin Opel Ampera-E -nimellä, ja hieman eurooppalaistettuna.

Mielenkiintoisia aikoja, taas kerran.

Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala

Ps. Wired kirjoitti tammikuussa perusteellisen artikkelin Boltin kehityskaaresta:
https://www.wired.com/2016/01/gm-electric-car-chevy-bolt-mary-barra/

PPS. Japanissa Toyota kuulemma pohtii täyssähköautojen tuontia markkinoille noin 2020 alkaen. Tuulilasin uutinen.

  • Ari Myllylä says:

    Ainakin hallitus teki selväksi sen, että valtio ei rahoita ei sähköautotolppia eikä vetykaasunkaan latauspisteitä. Syntyy ns. muna vai kana ongelma, jota ei ratkaista esim. autojen hinnan alennuksella. Sähkön lataaminen tulee pikkuhiljaa maksulliseksi ja jos määrä kasvaa niin verottaja verottaa työpaikalla sähköauton latausta työsuhde-etuna. Suomihan on kuuluisa veroistaan ja vanha sananlasku “kateus vie kalatkin vedestä” pitää edelleenkin paikkansa.
    Niin, en kyllä tiedä kuka nuo autot ostaa. Ei ainakaan suomalainen eikä hallituskaan. Toisaalta Fingrid valittaa jo nyt kantaverkon olevan välillä kuormituskykynsä rajoilla. Mitähän sille verkolle tapahtuu, kun 100.000 suomalaista tökkää työpäivän jälkeen sähköautonsa kotiverkkoon?

    Siis mitä pitäisi olla, jotta tuo hallituksen 100.000 täytyisi?

    Ensiksi. Akkuteknologia, jolla kestäisi ajaa Helsingistä Leville ilman latausta (siis talvella eli lämmityslaite päällä). Ilmastonti, sitä ei kukaan tarvinnut Suomessa 1970 -luvullakaan, siitä voidaan Levin matkalla luopua ekoilun nimissä.
    Toiseksi. Jokaisella ainakin okt-asujalla olisi oma pieni ydinvoimala. Sellainen salkunkokoinen, jonka voisi suoraan kytkeä kotiverkkoon. Silloin ne 100.000 sähköautoa ei kuormittaisi maamme kantaverkkoa. Tällä myös taattaisiin, että joulukinkun tai näin globalisaation aikana kalkkunan saisi edelleen paistaa kotoisessa sähköuunissa sähköautosta huolimatta.
    Kun nämä kaksi pientä asiaa on reilassa voimme huoletta katsoa sähköautoilun luvattuun huomiseen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *