Vuosikertojen kohtaaminen – Koeajossa Volvo 240GL vuodelta 1987

Volvo 240GL vuosimalli 1987 koeajo / kuvat Mikko Kilkki

Myönnän, että paljon tulee selattua Nettiautoa, sekä autoliikkeiden sivustoja. Eniten minua kiinnostaa Keski-Suomessa myynnissä olevat autot – asun siis siellä. En kerennyt tällä kertaa kovin pitkälle, kun silmääni pisti Volvo 240GL, joka on vuosimalliltaan sama kuin koeajajakin – 1987. Kysyin koeajosta blogiini, ja lopputulos lienee jälleen kerran selvä – vastaus oli myöntävä. Koeajopäivänä saman mallisia autoja on Nettiautossa myynnissä noin nelisenkymmentä kappaletta. Kahta lukuunottamatta kaikki ovat bensakoneisia, ja bensalla se käy tämäkin auto. Myytävien autojen joukossa on vain viisi automaattivaihteistolla olevaa tämän mallin Volvoa. Ja tämä auto on yksi näistä viidestä. Koeajolle lähdin koulupäivän jälkeen vain nettitietojen perusteella – enempää en siis tiennyt mitä vastassa on. Mutta kuten jo sanottua, ei tämmöisiä autoja liikaa ole tarjolla – jos auto kiinnostaa, on mentävä katsomaan sitä, mitä tarjolla on. Tai ympäripuhuttava joku myymään autonsa, joka ei alkujaankaan autoaan ollut myymässä. Jos totta puhutaan, niin en edes tiedä, paljonko tämmöisiä vastaavia autoja on ylipäätään ajokuntoisina Suomessa, tai vaikkapa meikäläisten ajoneuvorekisterissä. Luulen kuitenkin, että vastaavien ajokuntoisten autojen määrä vuosi vuodelta vain vähenee. Poistuma on varmasti luonnollista, kun katsastusmies jakelee hylkäyspäätöksiä huonokuntoisimmille autoille, parempikuntoisten päätyessä museorekisteröinnin kautta harrastetalleihin. On totta, että korjauspäätös kannattaa tämmöisille autoille tehdä aina tapauskohtaisesti. Koeajoauto on katsastettu hyväksytysti maaliskuussa, puoli vuotta sitten.

Volvo 240GL – mitä tarvitaan kunnon kasarimeininkiin pääsemiseksi?

Volvo 240GL vuosimalli 1987 koeajo / kuvat Mikko Kilkki

Vanhoista automaattivaihteisista Volvoista koeajossani on aiemmin ollut Volvo 340DL, joka on kaverini harrasteauto. Muistissani vielä on, kuinka kultaisina ysärivuosina vanhemmillani oli myös Volvo 240, tosin manuaalivaihteisena. Joten vastaavan korimallin Volvon takapenkillä on tullut junnuikäisenä matkustettua. Nyt tiedossa on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun pääsin itse ajamaan tällä mallilla. Tämänkertainen Volvo 240GL on kaksilitraisella bensakoneella, ja automaattivaihteistolla. Matkamittarin mukaan auto on nähnyt tietä noin 280 000 kilometrin verran. Kun auto on jo museoikään ehtinyt, on siinä elämän jälkiä. Kyseessä on selvästi ollut omistajansa käyttöauto. Paikkamaalausta on hieman harrastettu. Mutta tekniikan osalta koeajon perusteella kaikki vaikuttaa kohdillaan olevalta. Kulutuslukemia en välttämättä edes halua tietää – eihän tämä taida niin taloudellinen olla, mitä nykymallisto on. Ajan tavan mukaisesti tässä Volvossa on kaasarikone, ruiskukoneista nähtiin tuohon aikaan monen automallin kohdalla vain unta. Mistään kiertopalkinnosta ei edes ole kyse – auto on ollut historiansa aikana neljällä yksityisomistajalla, ja on nyt toistamiseen myynnissä autoliikkeessä. Suhteuttaa omistajien määrän vielä auton ikään – johan rupeaa näyttämään hyvältä.

Volvo 240GL vuosimalli 1987 koeajo / kuvat Mikko Kilkki

Volvo 240 -sarja oli tuotannossa vuosina 1974 – 1993. Sitä on myös valmsitettu versionumeroilla 242, 244, ja 245. Moottorivalikoimaa on vuosien saatossa ollut melkoinen listaus, rivinelosesta ja rivinelosesta V6 koneisiin. Korvaava automalli oli sitten Volvo 740. Myöhemmässä vaiheessa nähtiin myös Volvo V70.

Volvo 240 malliversioita on ollut esimerkiksi DL, GL GLE ja GLT, sekä GT. Tälle Volvolle kilpailevia malleja on aikoinaan ollut esimerkiksi Audi 100, Peugeot 505, sekä Mercedes-Benz W123 -korimalli.

Koeajo

http://autovouhotus.fi/nostalgiafiilistelya-1980-luvulta-volvo-340/

Kone vaikuttaa tervekäyntiseltä. Mukavaa kuulla kuinka polttoaine palaa iloisesti! Vaihde pesään ja menoksi. Hallintalaitteet on sopivilla paikoilla, mistä niitä on luontevaa käyttää. Tunnetta on jotenkin vaikea kuvailla: Olen liekeissä, mutta onko tässä nykymittapuulla kuinka paljon järkeä? Jos auto maksaa 2480 euroa, niin luultavasti kaikille ei enää ole mitään merkitystä sillä, onko tässä ylipäätään minkäänlaista järjen häivää. Jollekkin tämmöinen voi olla vaikkapa se pihakoriste, jolla ajellaan mukavana kesäiltana kavereiden kanssa jäätelölle, ja kokeillaan, että josko auto saisi katseet kääntymään. Ja toki käydään leimakonttorissa vuosittain Katsastusmiehen juttusilla kahvit juomassa, jotta kesäillan fiilistelyajelut voisivat jatkua. Jääradallakin tämä auto voisi olla äärimmäisen hauska – onhan tämä tunnetusti takatuuppari! Vetokoukkuahan tässä autossa ei sitten ole, joten sitä ei ainakaan voi hyödyntää, kun hinaa kaverin jääradalla pois penkasta…

Volvo 240GL vuosimalli 1987 koeajo / kuvat Mikko Kilkki

Kaikkein parasta antia tällä autolla ehdottomasti tuntuu olevan menneiden aikojen mieluisa muistelu. Tämä automalli on vielä siltä ajalta, jolloin Volvollakin tunnettiin käsite nimeltä takaveto – nykymalliston koostuessa nelivetoisista ja etuvetoisista malleista. Autovanhusta tekee kuitenkin mieli säästellä, varsinkin kun muistaa sen, ettei kyseessä ole oma auto.

Ohjaustuntuma on mielestä autossa yllättävänkin hyvä, ja vaihteisto vaihtaa vaihttet toimivan oloisesti. Lapsuuden ajoilta muistin, että tuntuma autossa on kuin laivassa istuisi. Ehkä se jossain määrin paikkansa myös piti. Sopiva matkavauhti tuntuu olevan noin satasen tietämillä. Silloin meno ja meininki oli vielä nautinnollista.

Lopputulema: Volvo 240GL on ollut epäilemättä hieno auto uutena – ja hyvä

Volvo 240GL vuosimalli 1987 koeajo / kuvat Mikko Kilkki

Mitäpä muutakaan siihen voisi sanoa – uutena varmasti on hieno auto ollut, joskus kolmisenkymmentä vuotta sitten. Ikänsä puolesta tämän auton saisi ainakin pian museorekisteriin, jos joku haluaa sen vaivan nähdä. Museorekisteröintiin vaaditaan, että valmistusvuoden päättymisestä on kulunut 30 -vuotta, ja että auto on alkuperäistä vastaavassa kunnossa. Kun nyt elellään jo syyskuussa, ei vuodenvaihteeseen enää niin montaa kuukautta ole.

Selvää on kuitenkin se, että Volvo 240 on legendaakin legendaarisempi, mitä tulee Volvon mallistoon. Se on myös ajalta, jolloinka Ruotsalaiset omistivat kansallismerkkinsä vielä itse – eikä merkkiä oltu vielä keretty myydä Kiinalaisille. Jos ja kun vakituisen työpaikan saan, saattaisi tämä olla yksi sellainen automalli, minkä haluaisin fiilistelyautoksi – mikäli siis vain hyväkuntoinen yksilö vastaan tulee. Sitä en vielä tiedä, että millainen projekti saattaisi ylipäätään edessä olla, jos tämmöisen Volvon hankintaan päättäisi joskus ruveta. Tarjontaa en ole seurannut vastakuin nyt, kun tämä auto tuli vastaan. Harmi vain, kun kaikissa perusmallin nykyautoissa ei ole aivan näin paljoa fillistä. Ehkä se vain on sitä, että aika kultaa muistot. Nykyautot sisältävät myös niin paljon sähkötekniikkaa, että mahtaakohan niitä enää ajossa olla 30 -vuoden ikäisinä?

Volvo 240GL vuosimalli 1987 koeajo / kuvat Mikko Kilkki

Koeajoauton speksit: Volvo 240GL, vuosimalli 1987. Bensakone, automaattivaihteisto, mittarilukema 280tkm. Katsastettu maaliskuussa 2017. Neljällä yksityisomistajalla ollut historian aikana. Hinta 2480 euroa.

Koeajoauto myynnissä: Rinta-Joupin autoliike, Jyväskylä / Juha Kalavainen, 050 577 2418
www.rinta-jouppi.com

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Edit 15.10.2017: Kirjoitin aikaisemmin virheellisesti, että autossa olisi viisisylinterinen kone. Tässä autossa oikeasti on neljäsylinterinen kone. Asiantila on nyt oikaistu myös juttuun.