Amsterdamissa ladataan paljon ja hitaasti

Amsterdamissa tuntuu olevan vähemmän, mutta arvokkaampia autoja kuin Helsingissä. Kuten vaikka tämä Range Rover.

Vierailin Amsterdamissa edellisen kerran sähköautoilun merkeissä keväällä 2015. Siitä on vain neljä vuotta, mutta sähköinen liikkuminen on kehittynyt hurjasti. Keskimääräisen sähköauton akkukantama on noin kolminkertaistunut ja CCS-pikalatauspaikkojen määrä Euroopassa seitsemänkertaistunut 7300 kappaleeseen. 

Fillareistaan huolimatta Hollanti on myös autoilumaa. Hollannissa on enemmän autoja asukkaita kohti kuin vaikkapa Suomessa tai Ruotsissa. Hollanti lienee myös Euroopan sähköautomyönteisin valtio heti Norjan jälkeen ja maassa onkin rekisteröitynä Euroopan suurin osuus töpseliautoja – heti Norjan jälkeen.

Fastnedin latureilta sai pikalatausta jo 2015.

Sähköautojen ympärille on muodostunut myös liiketoimintaa. Euroopan merkittävimpiin kuuluva pikalatausverkko Fastned on kotoisin Hollannista. Se rakensi verkon ensin kotimaahansa ja jatkaa nyt Saksaan ja Brittien saarille. Fastned oli Teslan ohella ensimmäinen toimija, joka toi alusta asti vähintään kaksi latauslaitetta per latausasema ja Teslasta poiketen rakensi myös katokset latausasemilleen. Fastned on alusta asti käyttänyt laadukkaita ABB:n laitteita, joten myös palvelun taso on kohdallaan.

Vuonna 2017 toinen hollantilainen sähköautojen latausverkkojätti, New Motion kaupattiin Shellille. 

Amsterdamilainen lataa julkisesti kadun varressa 

Amsterdam on vajaalla miljoonalla asukkaalla Hollannin suurin kaupunki. Se tunnetaan paitsi kanaaleistaan myös polkupyöristä, joita sanotaan olevan kaupungissa enemmän kuin asukkaita.

Amsterdamissa on kuitenkin myös autoja, joista melkoinen joukko on sähköisiä. Kadut ovat kapeita ja parkkikset arvokkaita. Amsterdamilainen jonottaakin autolleen käyttövoimasta riippumatta pysäköintiluvan kadun varteen, vähän samaan tapaan kuin Helsingissä harrastetaan asukaspysäköintiä. Sähköautot ovat kuitenkin etusijalla asukaspysäköintilupajonossa. Monilla alueilla yhtä asuntoa kohden voi hakea vain yhden parkkiluvan.

Aniharvalla siis on oma vakioparkkis jonne voisi vetää kaapelit latauslaitetta varten. Miten täällä hoidetaan sähköautojen lataus?

Amsterdamissa parkkeerataan ajoittain luovasti ja ahtaasti. Silloin kaapelikin saattaa löytää reittinsä katon kautta. Muille kuin asukaspysäköijille parkkeeraus maksaa 7,5 euroa tunnilta, joten sähkön hinnan osuus parkista on merkityksetön.
Sähköisiä Biro-mopoautoja oli liikenteessä paljon. Niillä saa ajaa pyöräteillä ja parkkeerata kadulle. Sähköpotkulaudat on kielletty Amsterdamin pyöräteiltä.
Openchargemap.io:n näkymä Amsterdamin keskustaan. Latausmahdollisuuksia on melkoisesti.

Amsterdamissa lähtökohtana on ollut tiheä tyypin 2 keskinopea latausverkko, jolloin yksittäinen latauspaikka on kohtuuhintainen mutta lataus vaatii tuntien pysäköinnin. Ydinkeskustassa ei ole lainkaan pikalatauslaitteita ja ensimmäisenkin kehätien sisällä CCS-tolppia on vain yksi ainoa. Chademo-latureita on kaksi. Amsterdamilaiset ovat selvästi valinneet autojensa lataustavaksi pysäköintilatauksen.

Amsterdamin alueella onkin sadoittain, ellei tuhansittain asukaspysäköintiin tarkoitettuja parkkiruutuja, jotka on varustettu vaihtelevantehoisella keskinopealla latauksella. Kuski lataa autonsa omalla kaapelilla ja tunnistautuu laitteille joko RFID-kortilla tai kännykkäsovelluksella, aivan kuten muuallakin.

Latauslaitteista suurin osa on paikallisen sähköyhtiö Nuonin operoimia. Nuon on osa Vattenfallia. 

Lataustehoa verkon tilanteen mukaan

Nuonin uusimmat Type2-latauslaitteet ovat vaihtelevan tehoisia Flexpower-laitteita. Ne tarjoavat illalla kotitalouksien kulutushuipun aikaan vähemmän tehoa kuin päivällä. Yöllä sähköverkon kulutuksen ollessa pienimmillään ne tarjoavat eniten tehoa. Ja jos päivä sattuu olemaan aurinkoinen, tarjotaan myös päiväsaikaan enemmän tehoa. 

Tällaisesta vaihtelevan tehoisesta älykkäästä lataamisesta on ollut Suomessaki keskustelua. Sähköautojen latauksen syöttötehoa säätämällä voitaisiin balansoida kantaverkon vaihtelevaa tuotantoa. Suomessa lähtökohtana on kuitenkin ollut täysin dynaaminen tehonvaihtelu verkon kulloisenkin tehotilanteen mukaan. Amsterdamilainen lähestyminen on yksinkertaisempi, muttei niin joustava.

Kotitalouksille sähkö on Keski-Eurooppalaiseen tyyliin hieman kalliimpaa kuin Suomessa, vajaat 20 eurosenttiä kilowattitunnilta. Sähköauton lataus tyypin 2 keskinopeassa latauksessa maksaa Amsterdamissa 33-35 senttiä kilowattitunnilta. Esimerkiksi Tesla Model S:n lataus tyhjästä täyteen maksaa tällöin noin 30 euroa ja käyttövoiman hinta ajokilometrille on 7-8 sentin tietämillä. 

Maanteillä Nuonin asiakkaat voivat käyttää roaming-yhteistyön kautta Fastnedin laajaa pikalatausverkkoa. Sen hinta on noin 55-59 senttiä per kWh. Esimerkkiteslan lataus melkein täyteen kustantaa tällöin noin 40-45 euroa. 

Amsterdamissa tuntuu olevan yleisesti ottaen vähemmän autoja kuin vaikkapa Helsingissä. Kapeat kadut, vähäiset parkkipaikat, valtaa pitävä vihreä puolue, erinomainen pyörätieverkko ja ratikkaliikenne tuntuvat kannustavan kohti autotonta keskustaa hyvällä menestyksellä. Niinpä myös vapaita latauspaikkoja tuntui olevan hyvin saatavilla. Latauspaikkojen väärinkäyttöä, eli polttomoottorikäyttöisen auton parkkeerausta latausruutuun ei tullut vastaan. Sen sijaan pistokehybridejä latasi paikoilla paljonkin.

Täyssähköautoista suuri osa on Tesloja, mutta tuntuu että varsinkin viimeisen parin vuoden aikana hankituista sähkäreistä suurempi osa on muita kuin Tesloja. Erityisesti Jaguar I-Pacea ja Audin e-Tronia oli liikenteessä paljon, suhteessa mallien tuoreuteen. Vastaavasti Model 3:sta oli yllättävän vähän ajossa.

Amsterdamin esimerkki tuo uskoa myös Helsingin strategiaan sähköautojen edistämisen suhteen. Kirjoitin pari viikkoa sitten Helenin uutisesta perustaa 59 uutta latauspistettä Helsinkiin. Vaikuttaisi siltä, että hidas ja kohtuuhintainen pysäköintilataus on hyvä lähtökohta asukkaiden sähköautojen lataukseen, talvesta ja lumesta huolimatta. Pikalataukselle on kuitenkin edelleen paikkansa. Sen uupuminen Amsterdamista on vaikea käsittää.

Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *