Fiat BFF – tai vain Fiat 500 S Cabriolet

Kerron sinulle, miksi tykkäät tästä Fiat 500 S Cabriolet -avoautosta. Ei siksi, että se on auto tai edes avoauto. Tämä Fiat on kuin se yksi valikoitunut, hieman kaheli, mutta silti niin ihana ystävä, joka saa sinut aina hyvälle tuulelle. Parasta tässä autossa on, että parhaan ystävän tavoin se on aina valmis kaikkeen hullutteluun ja hauskanpitoon, vain jotta sinulla olisi hieman parempi mieli. Tämä Fiat on myös se, joka ajaa sinut pahan paikan tullen nöyrästi vanhemmillesi ruuan ja yösijan ääreen kysymättä mitään, tai se, jonka kehtaat pyytää mukaan katsomaan huonointa leffaa ikinä, vain koska haluat nähdä sen kolmattatoista kertaa. Fiat 500 S Cabriolet haluaa kuulla, kun laulat sille omaa versiotasi noloimmasta ysärihitistä (tietysti katto auki), ja sanoo aina ”kyllä” kun ehdotat naku-uintia kuutamolla tai ostoskierrosta kaupungilla luottokortti laulaen. Tämä auto tsemppaa sinut treffeille, kun polvesi tutisevat ja perhoset kiertävät mahassa ja siitä huolimatta, että se kokee samaan aikaan epävarmuutta tulevaisuudesta ja ystävyytenne jatkumisesta. Ja kun Se Oikea ei olekaan Se Oikea, tämä 500 vie sinut uskollisesti kotiin jäätelölle katsomaan Netflixiä.

 

Vakavasti puhuen

Toisaalta tämä auto jakaa vahvasti mielipiteet. Osan mielestä siihen ei voi suhtautua vakavasti. Onko vika sitten missä päässä, se jää kunkin itse pohdittavaksi. Jos tätä Fiat 500:sta ajattelee autona muiden joukossa, niin sen kaksisylinterinen moottori saattaa kuulostaa mopomaiselta, ja se väriseekin epätasaisemmin kuin mihin olet tottunut muiden moottorien kanssa. Vilkku on hieman erikoisessa asennossa ja vaatii normaalia pidemmän tönäisyn. Fiat 500 on ihan todella pieni auto ja sinulle auton kuuluu olla ”oikean” auton kokoinen. Tästä autosta katsoen nykymuodin mukaiset isot katumaasturit näyttävät vähintäänkin kaksikerrosbussin kokoisilta. Fiat 500 jakaa ihmisiä ja mielipiteitä, osaa rakastaa sitä palavasti ja osa ei ehkä koskisikaan siihen. Et voi kuitenkaan sanoa tälle ei, jos et ole ajanut sitä. Viisisatanen tekee nimittäin kaikki pienen koiranpennun temput yrittäessään voittaa sinut puolellensa, jotta sinun olisi vaikea, ellei mahdotonta, kävellä pois siltä.

 

Ja autoja kaikille

Fiat 500 on kuitenkin mielenkiintoinen konsepti yhä vuodesta toiseen. Minin tavoin, 500 on vahva kannanotto designin puolesta tylsyyttä sekä tarpeettoman isoa kokoa vastaan. Tietyllä tavalla Fiat 500 on vielä uutta Miniäkin enemmän eurooppalainen vastine japanilaisille erikoisesti muotoiluille, mutta todella pienille kei kaupunkiautoille, jotka minimaalisuudellaan vakuuttavat, että vähemmän on enemmän. Toisaalta Fiat 500 onnistuu lyömään itsensä läpi kaikissa yhteiskuntaluokissa ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Italialainen klassinen design saa sen sopimaan yhtä hyvin hienostoalueelle kuin maalaismaisemaankin. Kun ottaa huomioon, etteivät Fiat 500:n tekniset ominaisuudet tai koko puolusta itsearvoisesti sen hankkimista, mutta se on silti tuttu näky liikenteessä missä tahansa, on pakko todeta, että myös uusi moderni Fiat 500 toteuttaa edelleen alkuperäisen edeltäjänsä pyrkimystä ”autoittaa” kansa liikkumaan – tyylillä.

 

Lapo kuka?

Miksi olemme valmiita maksamaan hieman enemmän tästä modernista ikonista? Fiat 500:n kohdalla kyse on todellakin hieman enemmän kuin autosta. Imagon takana on luovaa markkinointia, josta on vastannut Fiatin omistajasuvun vesa Lapo Elkann. Hänen isoisänsä oli juuri se kuuluisa edesmennyt Gianni Agnelli, klassisen tyylikäs herrasmies ja yksinkertaisesti taannoin Italian rikkain mies. Jos ei jalanjäljissä, niin Lapo Elkann ainakin kävelee nyt isoisänsä puvuissa. Kyseenalaisista ja värikkäistä elämänvaiheista tunnettu Elkann loi osaltaan Fiat 500:lle italialaisen muotitalon kaltaisen imagon, ja sama työ kantaa edelleen hedelmää. Lapo Elkannin oma elämä ei tunne keskinkertaista, sillä kirkuvan punainen puku ja maastokuvioitu Ferrari ovat ehkä hänen käsityksensä arkipäivästä. Fiat 500 on osin elävä todiste tästä, sillä ihmiset ovat valmiita maksamaan kustomoiduista erikoisversioista huimia summia, vaikka kyseessä on ”vain” pieni italialainen auto. Saisiko olla Fiat 500, jossa on samoja materiaaleja kuin kuuluisissa Riva-veneissä? Entä Gucci-versio? Tai kenties 500 Abarth 695 Tributo Ferrari, yksi maailman harvoista automalleista, joka saa kantaa virallisesti Ferrarin logoa olematta aito maranellolainen. Fiat oli niin varma 500:n menestyksestä, että malli lanseerattiin myös USA:ssa, josta merkki oli ollut poissa 25 vuotta 1970- ja 1980-luvun laatuongelmien jälkeen. Italialaisen pikkuauton myyminen Amerikkaan voi olla joko typerintä ikinä, tai sitten todella nerokasta.

 

 

FWB

Unohda tekniset tiedot tämän auton kohdalla. Annan kuitenkin vinkkinä, että hanki tällainen manuaalivaihteinen kuin millä itse ajoin. Tiedän, että se on vähän vanhanaikaista, mutta tämä auto nauttii siitä, kun Sinä määräät sille tahdin. Legendaarisen ja pienen ulkokuoren alla piilee ajohaluinen kartingauto, joka ei pelkää, kun annat sille kaasua. 500 palkitsee sinut kiihtyen innokkaasti, sillä rauhallisten kaupunkiajelujen lisäksi se kaipaa reippaita ulkoilutuksia, jossa ei enää katsella maisemia vaan ainoastaan tietä – ja ihan vähän nopeusmittaria. Koska se on pieni auto, se hieman pomppii ikävästi töyssyissä, juuri kun yrität ajaa rauhallisesti aamukahvisi kanssa. Kapeutensa takia se ei mahdu muiden autojen jättämiin tieuriin vaan vääntelehtii moottoritiellä urissa siten kuin housu olisi jäänyt pakaroiden väliin. Mutta, kun otat viisisatasen ratista sen otteen, että nyt ajetaan kunnolla, se tottelee sinua nöyrästi jokaisen kaarroksen läpi ja lupaan, että olet tyytyväisempi auton ratissa kuin hyvin pitkään aikaan. Siinä missä entiset pikkuautot ovat kasvaneet kasvamistaan ja lihoneet painoa, on myös niiden ajaminen tylsistynyt samalla. Fiat 500:n ratissa voi edelleen kokea sen vanhan ajan riemun mitä kevyen auton ajaminen tuo.

 

Metalli, lasi, kangas

Fiat viisisatasta on saatavilla paitsi umpikattoisena, myös lasikattoisena ja nyt kokeiltuna 500C-mallisena kangaskattoisena avoautona. Kangaskaton etu on luonnollisesti edullisuus, painon- ja tilansäästö sekä toimintanopeus verrattuna monimutkaiseen ja tilaa vievään kovakattoiseen ratkaisuun. Katto on helppo napauttaa liikenteessäkin päälle tai alas. Koska 500 on aika pieni auto, musta kangaskatto saa sen tuntumaan sisäpuolelta vielä hieman entistäkin pienemmältä silloin kun katto on kokonaan kiinni. Tunne on tavallaan sama kuin päällä olisi neule, joka on hieman liian lämmin ja yhä enemmän ahdistava, mutta kun lopulta saa sen riisuttua voi taas hengittää oikeasti. Katon avauksessa on itsessään kolme perusasentoa:

  1. Hieman auki
  2. Takapenkille asti auki
  3. Takakonttiin asti auki, tällöin myös takaikkuna taipuu pois näkyvistä

 

Katon avaus tuo luonnollisesti sekä tilan tuntua, happea että valoa. Fiat 500C on muuten myös halvin uusi avoauto, jonka voit ostaa (alkaen 16.275 euroa) ja vieläpä nelipaikkainen. Jopa halvin Smart on noin 3.000 euroa kalliimpi ja sisältää silti vain kaksi istumapaikkaa. Seuraava vastaava nelipaikkainen Mini Cooper Cabrio onkin jo tuplasti Fiatia kalliimpi (alkaen 32.053 euroa).

 

Mitä uutta tässä on?

500 on jo meille kaikille tuttu malli, joka ei kaipaa suuria esittelyitä, muutoksia tai kehitystä. Uutta ajetussa autossa on Suomessa hieman tehokkaampi (105 hevosvoimainen) TwinAir-moottori sekä S-varustetaso, joka asettuu edullisempien Popstar- ja Lounge-mallien yläpuolelle. TwinAir tarkoittaa, että tässä autossa on puolet vähemmän sylintereitä kuin muissa tavallisissa autoissa. S-versio on aina manuaalivaihteinen, mutta kuten todettua, tämän auton kanssa et halua automaattivaihteistoa. Olemukseltaan varustelu on S niin kuin sporttisempi. Hyvä uutinen on myös, että Fiat 500 on pidetty ulkonäöltään samanlaisena viimeiset vuodet. Hyvän designin ei tarvitse muuttua autojen tavallisen elinkaaren tahdissa. Normaalistihan henkilöautolle annetaan seitsemän tai kahdeksan vuoden elinkaari ja puolivälissä tehdään joko kosmeettinen tai hieman isompi facelift.  Fiat 500 julkaistiin alun perin jo 11 vuotta sitten, mutta facelift tehtiin vasta kaksi vuotta sitten. Maallikon silmään faceliftin muutokset olivat maltillisia enkä usko, että kukaan lähtisi ulkonäön suhteen muuttamaan toimivaa kaavaa. Vaikka tämä 500-malli on pieni katumaasturien aikakaudessa, on Fiat toki lanseerannut mallista myös tila-auton 500L sekä cross-over henkisen 500X -mallin.

 

Tila-ihme

Kaikki on suhteellista. Auto on sisätiloiltaan pieni, vaan ei täysin hyödytön. Toisin kuin olettaisi, 500C:ssä on vielä ihan kohtalaiset tilat lapsille takapenkillä. Koska takapenkki on varsin matalalla, pienemmät takamatkustajat kokevat tilojen olevan isommat jalkojen ylettyessä hyvin lattialle ja polville on kohtalaisesti tilaa, mutta vastaavasti aikuisilla polvet nousevat väkisin korkeammalle etupenkin selkämykseen. Taakse mahtuu aikuinenkin satunnaisessa ajossa, mutta lapsille tila on täysin riittävä arkikäytössäkin. Tavaratila on pakostakin pienen puoleinen (185 litraa) ja sen luukku samaa sorttia, joten arkkupakastimet, huonekalut ja lätkävarusteet eivät tule mahtumaan kyytiin. Tuskin kukaan tällaista autoa varsinaisesti tavaran kuljetukseen ostaakaan, mutta tilat riittävät paitsi sinkun myös pienen perheen arkitarpeisiin mainiosti. Ratin takana auton pienuuden kanssa pääsee yllättävän nopeasti sinuiksi, esimerkiksi pysäköinti tuntuu naurettavan helpolta, sillä tottumuksesta varaa enemmän turvaväliä kuin mitä tarvitsisi. Viisisatanen on paitsi lyhyt, myös kapea. On jossain määrin huvittavaa, miten kadunvarren autojonoon pysäköidessä 500 piiloutuu täysin lähes minkä auton taakse tahansa. Fiat 500 kääntyy parkkiin pieneenkin tilaan ja potentiaalisten parkkipaikkojen määrä varsinkin kaupungissa helposti tuplaantuu.

 

Ostaisinko? Siis ostinko jo vai ostanko kohta?  

Tähän kiteytyy Fiat 500:n olemus, se on vastoin kaikkia järkisyitä vastustamaton olemuksellaan. Sitä ei voi ajatella tavallisena autona tai ehkä ei edes Fiat-merkkisenä, 500 on täysin oma juttunsa. Koeajon jälkeen olen selannut toistuvasti myyntipalstoja ja kuvia netistä, varsinkin tehokkaista Abarth-versioista. Tämä Fiat 500 S Cabriolet onnistui ainakin minussa sytyttämään täysin tarpeettoman autokuumeen. Kaikkia ei voi silti miellyttää koskaan. Mutta jos katsoo tuota autoa eikä tunne mitään sisimmässään, on syytä miettiä miksi.