Käyttöauto alle tuhanteen euroon? Koeajossa Mazda 323

Mazda 323 vm1996 / kuvat Mikko Kilkki

Puhdas fakta on se, että mikäli auton haluaa ostaa alle tuhannella eurolla, vastassa saattaa olla aivan mitä tahansa. Oikeastaan sama alkaa päteä jo alle kolmentuhannen euron vaihtoautoihin. Voi olla, että auto on kelvollisessa käyttökunnossa, tai se voi olla myös täydellisen huonossa kunnossa. Tietää ei voi, vastakun auton kuntoon ensin perehtyy. Myyntipalstojen kuvat eivät tietenkään koko totuutta kerro, vaan asiat selviävät vasta koeajossa ja sen jälkeen. Auton paperit kertovat myös omaa tarinaansa: Huollot, katsastukset jne..

Tämä 680 euroa maksava ilmestys on hintaansa nähden ja ikäisekseen yllättävänkin pätevän oloisessa kunnossa: Ruosteita ei näyttäisi juurikaan olevan, ja nokkahihnakin on vaihdettu vielä kuukausi takaperin. Silmään tuntuu pistävän lähinnä kuljettajan penkissä oleva kulumajälki. Se on toki ymmärretävää, koska tämän auton vuosimalli on jo 1996. Niinpä päätin hakea Mazdaan avaimet, ja kurvata koeajolle.

Varusteena myös kasettimankka!

Tämä auto on ikäänsä ja hintaansa nähden yllättävänkin pienillä kilometreillä, sillä mittarissa on vain 228tkm. Ei mikään paha, kun huomioidaan auton luonne käyttöautona – tämmöinen voisi olla paljon enemmänkin rullattu.

Tämän auton konehuoneessa käy ja kukkuu tervekäyntisen oloinen 1,3 -litrainen bensamylly, ja vaihteistona on viisivaihteinen manuaaliaski. Huoltokirja löytyy ja huoltoja on myös tehty. Auto on myös katsastettu papereiden mukaan menneenä kesänä. Ysikytlukua tässä autossa henkii vielä kassumankka – onpa joltakin vielä vanha kasettikin unohtunut autoon!

Tämän auton varustelistaus ei ole mikään megalomaanisen pitkä, mutta toisaalta, tähän rahaan mitään mahdottomuuksia ei voi enää vaatiakkaan. Se on hyvä, jos auto toimii ja vie perille, sekä vielä parempi, jos se on näinkin siistissä kunnossa kuin tämä.

Koeajo – Mazda 323 on yllättävän ryhdikäs myös motarilla

Ajoasento löytyy manuaalisäätöjen kautta, ja käyntiin tämä lähtee vailla ongelmia. Kytkintuntuma on looginen, ja vaihteet saa tässä pesään helposti. Taajamassa tämä 75 -hevosvoimaisella koneella varustettu auto on todella näpsäkkä ajaa, ja motarillakin jopa yllättävän toimiva, vaikka mikään turbotykki tämä ei tokikaan ole. Mutta pysyy tällä kumminkin selvästi muun liikenteen rytmissä.

Myös takapenkki on yllättävänkin järjellisen ja siistin oloinen.

Mitään vikaa tästä en koeajolenkillä löytänyt, mutta mikään suurperheellisen unelma tämä tuskin on, sillä esimerkiksi takapenkille siirytään etuovien kautta. Toimii kuitenkin perheen aikuisten työmatkakulkineena, tai perheen juuri ajokortin saaneiden lapsien ensiautona kummiskin erittäin loistavasti. Koska hintaa on hyvän matkan alle tonnin, niin kovin korkealta ei tämän auton kanssa tipahda. Se on hyvä, että edullisiakin autoja on tarjolla, sillä kaikki eivät aina halua autoilustaan maksaa paljoa.

Lopputulema – Uskaltaisin ostaa

Loppukevennyksenä vielä auton peruutuspeilistä roikkuva pinkki kenkä! Vaikka vain satoja euroja maksavien autojen aikakausi alkaa olla jo takanapäin, niin vastaavia kulkineita aina toisinaan löytää edelleen autoliikkeistä. Kaikki autoliikkeethän eivät tämmöisiä enää myy, tai jos niitä otetaan enää vaihdossa, niin hävitetään ne sitten jobbareille vähin äänin, eikä niitä mainosteta missään. Tiskin ali kysymällä saattaa löytyä, mutta tämä oli toki listattun myös autoliikkeen nettisivulle.

Mikäli tämmöistä autoa itselleen kaipaa, niin tässä saattaisi olla yksi potentiaalinen vaihtoehto. Tämä tuntuu koeajon perusteella menevän vielä aivan loistavasti erilaisiin käyttötarkoituksiin. Yleensä ainakin itsestäni tuntuu, että tämän hintaluokan autot ovat romumpia kuin tämä.

Ihme se on, jos tämmöinen auto roikkuu autoliikkeen myyntirivissä vielä pitkään – sitä ainakin minä ihmettelisin.

Koejoauto myynnissä: Rinta-Jouppi Jyväskylä / www.rinta-jouppi.com