Kiireisenä Kia-kuskina EV6:lla Helsingistä Iso-Syötteelle

Nyt on kiire!

Normaalistihan ei ole. Tavallisesti ajan sähköautolla tehtävät pidemmät matkat perheen ja ennen kaikkea ajan kanssa. Mutta nyt pitäisi ajaa Helsingistä pohjoiseen, melkein Lappiin, Iso-Syötteelle perjantaina. Matkaa suorinta tietä on noin 760 kilometriä, kahdeksan ja puoli tuntia.

Tällaisen legin ajaminen ei ole kelvolle autolle ja edes suunnilleen kartalla olevalle kuskille kummoinenkaan temppu. Mutta kupru onkin siinä, että puolet päivästä pitäisi tehdä normaalia työpäivää ja toisaalta perillä pitää olla mieluiten reilusti ennen iltayhdeksää, jotta ehtii hakemaan kilpailunumeron: Olen nimittäin aikeissa osallistua Syöte MTB -tapahtumaan, ensimmäisiin maastopyöräkisoihini.

800 volttista lataustavoimaa Koreasta

Onneksi alla oleva auto on kuin tehty tätä tarkoitusta varten: Kia EV6 on korealaisen Hyundai IONIQ 5:n kanssa perusteknologiansa jakava menopeli. Autossa on suurehko 77 kilowattitunnin akku ja runkonsa on matala ja aerodynaaminen. Ja aivan erityisesti EV6 hyödyntää 800 voltin latausta. Suuri latausjännite tarkoittaa isoa lataustehoa ja auto pystyykin, ainakin paperilla, reilusti yli 200 kilowatin latauksiin. Tämä tarkoittaisi sadan kilometrin toimintamatkan lataamista vain noin 5-7 minuutissa. Tällä kelpaa ajella!

Lue myös: Hyundai IONIQ 5 – matkalla Rukalle viime helmikuussa

Lähden reissuun täydellä akulla, Helsingistä varhain perjantaina aamusta. Ajattelin säästää yhden lataussession ja ehkä vähän ruuhkiakin siten, että ajan aamuksi tekemään töitä Kuortin ABC:lle. Varhainen moottoritie on melkein tyhjä autoista, ja tulenkin Kuorttiin jo ennen yhdeksää perille. Auto latasi helposti reilun kolmen tunnin työpäivän aikana aivan täyteen. Kilowattituntipohjaisella hinnoittelulla tämä on mielekästä.

Moottoritiellä auton keskikulutus on 21,6 kWh satasella ja Kuorttiin tullessa akkua on vielä puolet jäljellä. Auto olisi halunnut jatkaa. Ehkä minäkin, mutta työt ensin.

Iltapäivällä keula kohti koillista

Ahkeran työrupeaman jälkeen oli aika kääntää EV6:n keula kohti koillista. Seuraava lataustauko olisi jossain satojen kilometrien päässä, akkuhan on täynnä.

Mutta ei, lounas on syytä ottaa tähän väliin. Ramin Konditoria on melko uusi liikenneasemakompleksi Mikkelin pohjoispuolella, jonne on matkaa Kuortista vain noin 64 kilometriä. Näin lyhyellä etapilla akku ei pahemmin vähene, mutta kytkin auton kiinni uuteen Helenin laturiin sapuskan ajaksi. Täälläkään kilowattituntiperusteinen hinnoittelu ei rankaise hitaasti latautuvista viimeisistä prosenttiyksiköistä ja paikalla oli vapaita latauspaikkoja muille sähköautoilijalle tarvittaessa. Akku tulikin lyhyen sapuskan aikana lähes täyteen.

Huomatkaa kaksi uudenkarheaa Deltan suurteholaturia, läpiajettavilla latauslaitureilla. Hyvältä näyttää Helen!
Haluaisin parkkeerata koirani.. ei vaan ladata autoni. Pudasjärven ABC ja kova vesisade.

Vatsa täynnä on hyvä ajaa. Halusin seuraavan pysähdyksen likimain niin kauas pohjoiseen kuin mahdollista. Latauskarttaa tutkaillessa esiin nousi Kajaanin pohjoispuolella oleva Paltamon kylä, jonne Recharge Infra on rakentanut Alpitronicin suurteholaturin. Matkaa olisi 362 kilometriä, sopiva etappi EV6:lle. Niin taakse jäivät Varkaus, Mikkeli ja Sukevakin. 

Maantienopeuksien ja hyvän sään myötä auton kulutus putosi voimakkaasti, ollen Paltamon kohdalla vain noin 16,3 kWh satasella. Kulutusta laski tosin myös laajat vitostien parannustyöt joiden ohi liikenne valui hitaasti. Kaikesta huolimatta tällä kulutuksella auton toimintamatka maantiellä olisi noin 460 kilometriä, varsin hyvä!

Näin ajelu eteni, vitostietä pohjoiseen.

Paltamossa akkua oli vielä hyvin jäljellä, 26%. Oli siinä ja tässä olisiko tämä riittänyt sille seuraavalle latauspaikalle, eli Pudasjärven ABC:lle, mutta päätin kuitenkin ladata tässä paristakin eri syystä: Ensinnäkin Paltamossa on juurikin Alpitronickin latauslaite, joka 800 voltilla antaa laitteen mahdollistaman maksimin, eli 150 kilowattia lataustehoa autolle. Pudasjärvellä on matalampijännitteinen Kempowerin laite joka tarjoilee EV6:lle vain noin sata kilowattia. Kilowattitunti Pudasjärvellä ladattuna olisi siis selvästi hitaampi kuin kilowattitunti täällä Paltamossa.

Toisekseen seuraavalle etapille oli luvattu vesisadetta, mikä nostaa kulutusta. En halunnut riskeerata toimintamatkan riittävyyttä. Latasin Paltamossa reilusti, mutten täyteen. Täällä minuuttipohjainen laskutus kannustaa lopettamaan lataamisen ajoissa.

Pudasjärvi ja vesisade

Kia EV6 todella lataa kovaa!

Lataussession jälkeen edessä oli vajaan parin sadan kilometrin matka jo mainitulle Pudasjärven ABC:lle. Karttaa mittailemalla voidaan todeta, että matka tälle latauspaikalle johtaa muutaman kymmenen kilometrin lenkkiin matkalla Iso-Syötteelle, jonne Paltamon tarjoama lataussähkö olisi riittänyt heittämällä. Halusin kuitenkin kiertää Pudasjärven latauspaikan kautta erityisesti siksi, että siellä voisi syödä ja siten tulisin myös Iso-Syötteelle mahdollisimman hyvällä akkulatauksella. Näin sähköä riittäisi paikallisajoon ja paluusuuntaankin, sillä latausmahdollisuuksista ei Syötteen maastossa ollut varmuutta. Kelloa katsomalla oli selvää, että kiirettä ei enää ollut. 

Reissu sujui hyvin vaikka kova vesisade alkoikin ennusteen mukaisesti heti Paltamon jälkeen. Kulutus nousi märällä tiellä 18,2 kilowattituntiin satasella.

Tällä koko tasavallan mittakaavallakin syrjäisellä tieosuudella vastaan sattuu tulemaan valkoinen auto – ja sehän on samanlainen Kia EV6 kuin oma ajossa oleva! Tervehdin vastaantulijaa, ja hänkin nostaa kätensä tervehdykseen. Ehkä yhtä yllättyneenä kuin minäkin.

Pudasjärvellä latasin auton melkein täyteen. Seuraava pysäkki olisi vihdoin Iso-Syötteen tunturihotelli ja Syöte MTB:n kisakanslia. Olin paikalla hyvissä ajoin, hieman kahdeksan jälkeen illalla. Vettä satoi enää ajoittain. Kisanumerona oli 1050. Auton matkamittari oli vähemmän, 841 kilometriä.

Pyöräilyn päätteeksi paluu takaisin Stadiin

Pyöräilyt sujuivat yllättävän hyvin, varsinkin maaperän kosteus huomioiden. Lauantaina illasta oli aika lähteä takaisin Helsinkiin, koska taas on hoppu: pitäisi ehtiä sunnuntai-iltapäivällä odottaviin rippijuhliin.

Tämä käppyrä kuvaa ajan kulumista ja akun lataustilanteen kehitystä sen funktiona.

Niinpä reissu jatkui keula edellä paluusuuntaan Paltamon Nesteelle. Lataus riitti perille juuri ja juuri, eli lataus edellisenä päivänä Pudasjärven ABC-asemalla oli ilmeisen tarkasti optimoitu. Fiksu ei aja väsyneenä, mutta minäkin hoksasin jäädä Kajaaniin yöksi. Vielä illasta latasin auton piripintaan täyteen Kajaanin Prismassa, ABC-latauksessa. Taas kilowattituntipohjaisen hinnoittelun etuja.

Sunnuntai valkeni Kajaanissa nopean aamupalan myötä. Matka jatkui kohti Helsinkiä puoli yhdeksän aikaan aamusta. Kova vastatuuli nosti kulutuksen lähemmäs kahtakymmentä kilowattituntia.

Sunnuntain suunnitelma oli selkeä: edessä olisi 560 kilometrin taival yhden pysähdyksen taktiikalla Mikkelin Graanin Mäkkärillä. Tänne Recharge Infra on rakentanut kokonaista kaksi Alpitronickin 225 kilowatin tuplalaturia, jotka tarjosivat sapuskan yhteydessä riittävästi tehoa Kialle. 

Kajaanin ABC-lataus on rakennettu mukavasti parkkihalliin. Tätä kiittelee varsinkin talvella.
Recharge Infran laturit Mikkelissä. Huimat 225 kilowattia tehoa per latauslaite, kahdelle latauspaikalle jaettuna.

Ja minkälaista tehoa! 800-volttinen laturi työnsi elektronia parhaimmillaan 220 kilowatin teholla, ja koko 62 kilowattitunnin lataussession keskilataustehoksi tuli mielettömät 177 kW, eli laskennallisesti noin tuhannen kilometrin toimintamatka tunnissa. Tämä jos mikä on kiireisen matkantekijän valinta latauspaikaksi!

Lue myös: Jos suurteholatauksen jännitteet ja ampeerit kiinnostavat enemmänkin, kannattaa lukea vaikka tämä vuoden takainen tekstini.

Lataus tuli valmiiksi paljon ennen hampurilaista, toimintamatkan lisääntyessä noin 360 kilometrillä. Enää laskettelu Helsinkiin – ja juhliin, jonne ehdin hyvin. Ja vieläpä suihkun kautta!

Perillä Helsingissä tietä oli jäänyt taakse 1642 kilometriä, 18,9 kilowattitunnin keskikulutuksella. 

Matka-autona Kia EV6

Kävi selväksi, että Kia EV6 on sisarmallinsa IONIQ 5:n kanssa varsinkin kesäolosuhteissa erinomainen pitkän matkan taittaja. Sähköautoteknisesti autosta on vaikea löytää pahaa sanottavaa: Sopivalla 800 voltin laturilla se lataa valtavalla teholla.

Kulutus pitkälti yli kaksitonniselle autolle oli tällä reissulla varsin kohtuullinen: maantiellä parhaimmillaan suotuisissa oloissa noin 16 kWh satasella, ja ei-niin suotuisissa olosuhteissakin vain noin 18 kWh. Kulutuslukemia vastaavat toimintamatkat ovat noin 470 ja 420 kilometriä, mikä on sähköautolle hyvä arvo. 

Markkinoilla on kuitenkin pidemmällekin meneviä autoja, joita varsinkin Mercedes-Benz on esitellyt viime aikoina. Todella pitkällä matkalla akkukantama ei kuitenkaan ole määräävä tekijä, koska kaikki akut tulee ajettua tyhjäksi ennemmin tai myöhemmin. Etenemistä kuvaa paremmin lataustehon ja keskimääräisen kulutuksen suhde: Tämä arvo määrittelee etenemän, eli ajokilometrien suhteen latausaikaan.

Kia EV6:lla etenemiskyky on esimerkiksi Tesla Model 3:n, BMW i4:n ja tiettyjen Mersun mallien ohella markkinoiden parhaimmistoa. Ja ottaen huomioon auton kilpailukykyisen hinnoittelun (lähtöhinta noin 54 500 €), ovat sekä Kia EV6, että Hyundai IONIQ 5:n pitkämatkalaiselle hyviä autovalintoja. Tai sellaiselle jolla ei ole mahdollisuutta ladata autoa kotona. Tai sille joka kuljettaa fillareita katolla tai vetää usein autolla peräkärryä ja kaipaa siksi tavallista enemmän latausta.

Ajorupeama Syötteen maastoon oli myös latauskustannuksiltaan erittäin edullinen. Kun valitsi sopivasti toisaalta minuuttihintaisen latauksen ja toisaalta kilowattituntihintaisen, sai käyttövoimakustannuksiksi vain neljä euroa sadalla kilometrillä. Kaiken kaikkiaan latauskustannus oli noin 65 euroa.

Autoilla ajellaan kuitenkin harvemmin puolentoista tuhannen kilometrin turneita vain 220 kilowatin teholla ladatan. Autona Kia EV6 on yksi muiden joukossa, iloineen, suruineen ja kompromisseineen. Tästä lisää seuraavassa artikkelissa.

Teksti, kuvat ja kuvaajakuvitukset: Tuomas Sauliala


Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen, joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.


Leave a Reply