Rallikuskin Yllättänyt Litran Turbo-Corsa

Uusi Opel Corsa

Kuten aiemmin paljastelin täällä ja niin Twitterissä kuin Facebookissakin, kävin torstaina koeajamassa uuden Opel Corsan. Soittelin LänsiAuton Jaakko Paukkuselle yksi kaunis päivä ja kyselin olisiko mitään mielenkiintoista kokeiltavaa ja Jaakkohan se Corsaa ehdotti. Olin ehkä hieman yllättynyt, mutta tietäen että Opelin pikkuautotkin voivat yllättää, lähdin avoimilla mielin kokeilemaan!

Paikan päällä odotti lumisateiden jälkeen valmiiksi lämpeämässä ollut sähäkän punainen Corsa kuljettajaansa. Kyseessä oli siis viisiovinen 1.0 l turbokoneella varustettu menopeli, josta saa irrotettua 90 hv. Varustetasokaan ei ollut sitä tavallisinta, vaan Cosmo Premium –paketti oli tuonut mukanaan mm. tutkat, Xenon-valot, lämmitetyn tuulilasin ja paljon muuta.

Edit: Tässä kappaleessa oli siis peruutuskamera erillisenä lisävarusteena hintaan 195e.

Uusi Opel Corsa

Vaan koitti aika hypätä rattiin. Ensimmäisenä ihmettelin kuljettajan tilan antamaa tilavaa vaikutelmaa sinne hypätessä. Ulkoahan päin Corsa antaa erittäin pienen vaikutelman. Veikkaan kuitenkin että vaikutelmaa loi suht matalalle jäävä istuin ja puolestaan korkeahko kojelauta. En ihan tappiin poljintuntuman takia penkkiä hilannut, mutta ohjauspyörän laskin mahdollisimman alas ja vedin lähelle. Silti tunsin istuvani suhteellisen matalalla.

Liikkeelle päästyä sain heti alkuun sain todeta että kuusilovisesta laatikosta huolimatta Corsan ykkönen on hyyvin pitkä eritoten Kumisaappaan löysään kakkoseen tottuneelle. Alkumetreillä piti viimehetkellä uudelleenvalikoida vaihdetta koneen alkaessa kakkosella käymään aavistuksen sammumisen rajamailla, vaan Kumisaappaasta poiketen ykkönen sujahti kevyesti sisään pienessä vauhdissakin. Alas vaihto laatikolla oli muutenkin hyvin sujuvaa, kuitenkin kytkinjalan lisäksi kädellä otti hetki aikaa tottua tuntemaan missä lähekkäin sijoitetuista lovista vaihde on. Jaakolle asiasta mainittuani hän kuitenkin vinkkasi, että ajotietokonehan näyttää kun toivoisi isompaa vaihdetta silmään ja vieläpä mitä niistä.

Uusi Opel Corsa

Nopeasti näihin kommervenkkeihin kuitenkin tottui ja pääsi tunnustelemaan muita auton ominaisuuksia. Ensimmäisenä yllätti koneen vääntö. Kehä II:lle rampista laskeutuessa ei tarvinnut paljon polkimen painamisesta stressata kun oli jo mittarissa 80km/h ja helppoa liittyä muun liikenteen sekaan. Ihmetys sen kun jatkui kun tuossa matkanopeudessa kuudennella vaihteella ajaessa alkoi 100km/h rajoitus. Vielä kutosellakin vääntöä riitti siinä määrin, että vaivihkaa polkaisin lisää poljinta ja kohta saikin keventää, ettei vauhti nouse liikaa! Liikkeellelähdössä vääntö yllätti aina vain lisää. Kytkimen kosketuspinta tulee suht ylhäällä, mutta kun se tulee, tulee ja kovaa. Yllätti jopa oman rallikuskin jalkani ja alussa lähdinkin valoista kuin salama, sillä tuntui että salamakirpullahan on mahdotonta kiihdyttää rauhassa. Mittariakin sai kytätä, sillä huomaamatta oltiin jo rajoituksen sallimissa maksimilukemissa. Vasta parin tunnin koeajokierroksen loppu puolella löysin sen kultaisen keskitien, jossa jätin kytkimenkosketuspinnan rajoille ja painoin kaasua sopivan hallitusti, jolloin auto lähti liikkeelle rauhallisesti. Tosin täytyy sanoa että nautin ehkä hieman enemmän niistä rallilähdöistä 😉

Moottoritiellä ajo olikin oma ihmetyksen aiheensa. Ottaen huomioon että tavallinen parkkiruutu tuntui Corsalle massiiviselta, auto ei ajaessa tuntunut kuitenkaan mitenkään pieneltä. Ainoat hetket jolloin pienuuden tunne nousi esiin oli tuulenpuuskan osuessa kohdalle. Tuolloin sai hieman ratista tarrata kiinni.

Kovien vauhtien lisäksi kävin testaamassa kuinka hyvin auto tottelee komentoja mutkaisemmilla pätkillä ajaen Bodomjärveä ympäröivää tietä Oittaan suunnalla. Tämä oli paikka jossa todella rakastuin tähän autoon. Kaasupoljin totteli jalkaa tehokkaasti ja kaarteista oli helppo tulla ulos napakasti. Vaikka ohjaus on ehkä hieman sellainen pehmeä ja tunnoton, on se samalla kuitenkin myös täsmällinen eikä aliohjaa. Eikä auton kallistumistakaan tarvinnut pelätä, sillä jousitus oli pikkuautoille harvinaiseen tyyliin sopivan jämäkkä, eikä keinuttanut autoa. Omaan korkean painopisteen omaavaan Kumisaappaaseeni tottuneena tämä oli ehkä paras yllätys. Tätä autoa olisi mielellään päässyt testaamaan myös radalle!

Uusi Opel Corsa

Ohjauspyörä oli aiemmista Opeleista tuttu, eikä painikkeiden paikat tai muotoilu ole muuttunut viimevuosina. Vasemmalla oli vakionopuden säädin ja oikealla radion sekä mahdollisen puhelimen ohjailuun tarkoitetut painikkeet. Niin ja tässä kyseisessä mallissahan ohjauspyörä oli vieläpä lämmitettävä. Se on kyllä asia jonka ehdottomasti haluan joskus autooni. Olen alppihiihtoharrastuksen vuosina kylmettänyt näppini niin monta kertaa, että ne ovat aina jäässä ja talvipakkasilla käytän nahkahanskoja kera huovutettujen lapasten näppien lämpimänä pitämiseksi. Vaan ajaessa ne päälimmäiset eivät ole kovinkaan käytännölliset.

Varustetasoon kuului myös tuo 7″ Intellink-näyttö ja sen mukanaan tuoma peruutuskamera. Jaakon ohjeistuksen mukaisesti toki peruutuskamera on viimeisiä senttejä varten. Alkuperuutukseen kannattaa käyttää omastakin mielestäni ennemmin peilejä. Peruutuskamerassa näkyy myös tuo ruudukko, mutta se ei liikkunut ohjauspyörän liikkeiden mukana. Toki näin pienessä autossa ja tällä hinnalla jo pelkkä peruutuskamera on aikamoinen bonari. Harmikseni täytyy sanoa, etten älynnyt näyttöä enemmän räplätä todetakseni onko näyttö käyttöliittymä järkevä vai ei. Kosketuksella joka tapauksessa toimii, joten näppäinten kanssa sekoilua ei tarvitse harrastaa.

Uusi Opel Corsa

Mitä sisätiloihin etupenkin lisäksi tulee, yllättivät nekin tilavuudellaan. Alkukurkkauksen perusteella takapenkki näytti suhteellisen ahtaalta, vaan kyllähän sinne ihan siedettävästi mahtuu istumaan. Jalkoja sisään ja ulos ujuttaessa saa kyllä olla hieman varovainen. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, takaovi on suhteellisen millin tarkasti mahdutettu autoon. Sivusta kuitenkin jo näkee, että perätilaan puolestaan mahtuu jonkin verran kuutiosenttimetrejä.

Vaikka auto ulkoisesti näyttää omaani pienemmältä, tavaratila oli kyllä suhteellisen tilava. Ehkä jonnin verran matalampi kokonaisuudessaan kuin omassa autossani. Penkit kaataessa vaikutelma muuttuu kuitenkin hyvin tilavaksi ja tuonne voisi kuvitella hyvinkin lumilaudan tai vaikka hieman suuremman määrän matkatavaroita. Penkit kaatuvat myös näppärästi. Autoa palauttaessa peruutin niin lähelle seinää, etten saanut reppuani enää takaluukun kautta pois, vaan avasin takapenkin oven ja raotin penkkiä sen verran että sain reppuni käteen. Penkki takaisin, ovi kiinni ja avaimet takaisin Jaakon haltuun.

Uusi Opel Corsa

Oikeastaan ainoa ominaisuus, joiden tehokkuutta en päässyt päivänvalossa kokemaan olivat valot. Xenoneja olisi mielellään nähnyt käytännössä, sillä omalla pienellä koslallani olen usein tuskaillut ledien ja Xenonien paahtaessa vastaan Lahden motarilla tuhoten pimeänäköni.

Auto siis sopii ehdottomasti niin kaupunkiajoon, kuin pidemmälle matkalle. Mikäli ärhäkkää käyttäytymistä kuitenkin pelkää, voi osuvampi valinta olla joko 1.4 l vapaasti hengittävä kone tai jokin muu auto. Kaiken kaikkiaan ajokokemus miellytti niin paljon, että jos tällä nykytietämykselläni saisin valita ensimmäisen autoni, olisi tämä vahvasti listan kärjessä! Perushinta Cosmo-paketilla on vajaa 18 000e, mutta näillä herkuilla ja kaksilla renkailla noustaan jo yli 20 000e. Vastaava Volkswagen Polo on kuitenkin kuulemma useamman tuhannen hintavampi.

Uusi Opel Corsa Uusi Opel Corsa Uusi Opel Corsa

Yhteenvetona:

+ Koneen vääntö
+ Tilavuuden tunne
+ Näppäryys
+ Jämäkkä, muttei kova jousitus

– Tunnoton ohjaus
– Takaoviaukkojen muotoilu

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *