Paloauton koeajo: Eeppinen multihuipennus!

Scania P370 Crew Cab

Mikäli hätäkeskus lähettää höökillisen miehiä onnettomuuspaikalle, tulevat he luultavasti tämmöisellä autolla. Tämä on se auto, mikä lähtee onnettomuuspaikalle pelastuslaitokselta heti johtoauton jälkeen, ja on paikalla joko ensimmäisenä tai toisena.

Mukana siitä löytyy kyllin tujakat raivaustyökalut, jotta ihminen saadaan irroitettua kolariautosta, tai kissa pelastettua puusta. Työkaluarsenaalia löytyy myös rakennusten tulipaloihin. Myös vesisäiliötkin saa mukaan tämmöiseen autoon – ja sekin tästä autosta tottakai löytyy. Eihän kyse ole mistään raivausautosta, vaan sammutusautosta.

Edellisen kerran vastaava mahdollisuus koeajaa paloauto kiertueella tarjoiltiin Scanian toimesta vuonna 2006. Nyt koeajettu auto on P370 Crew Cab, eli auto on suomeksi sanottuna kera miehistöohjaamon. Mallimerkintä kertoo myös teholukeman, 370 hevosvoimaa. Mallimerkinnän kirjain P viittaa hyttimalliin, nykyään L on kaikkein matalin. Tätä parempaa miehistöohjaamolla olevaa Scaniaa et kaupasta saa.

Koska Scania oli uudistanut myös pienemmän mallistonsa hiljattain, kiinnosti koeajo minua erittäin paljon! P370 hööki ei ollut suinkaan ainoa koeajotapahtumassa ajamani auto, vaan listalle tarttui myös L280, P250, sekä P280 kaasukoneella. Muusta mallistosta sitten myöhemmin lisää, kun saadaan ensin käsiteltyä tämä akuutein asia – eli paloauto!

Jos haluat nyt koeajettua hyttimallia verrata vanhempaan ja tavallisempaan, katso koeajojuttuni Scania P420:sta. Korkealla hytillä olevia malleja on blogissani esimerkiksi G400 sekä R560 Topline. Nyt ehkä hyvä muistaa, ettei uudella ja vanhalla ole enää mitään muuta yhteistä kuin merkki keulalla – senverran totaalinen uudistus on. Nyt uusi on todellakin uusi, eikä muutokset ole vain kosmeettisia.

Scania P370 Crew Cab – pienillä muutoksilla entistäkin parempi

Scania P370 Crew Cab

Takapenkin istuimet ei liene sitä mukavuusmallia – tarpeeseen kuitenkin ne on sopivat.

Kolmetoistalitrainen kone, ja vääntöä 1900 Newtonia. Vaihteistona uudistettu Opticruise, paikat kuljettajan lisäksi viidelle. Vanhaan verrattuna esimerkiksi käyttäjien ergonomiaa on parannettu, samoin näkyvyyttä autosta ulos.

Takapenkillä tuntuu siltä, että pehmusteita ei olisi ikinä keksittykään – mutta toisaalta, kaikki on tehty kestämään raakaa ja kovaa työtä. Työtä, missä taatusti hyödynnetään tarvittaessa kaikki ne paukut, mitä auto tarjoaa. Nelivetoa ei tässä autossa ole, joten takavedolla on pärjättävä. Auto henkii brutaalia voimaa, vaikka työkaluja ei vielä olekkaan asemoitu autoon paikalleen.

Uudessa miehistöohjaamossa parannuksia löytyy esimerkiksi ovista, jotka aukeavat aiempaa enemmän. Kahvat on tukevat, ja säilytysratkaisut on aiempaa paremmat. Kovan keikan jälkeen lisäilmastointi on niin tehokas, että kaljultakin uhkaa lähteä tukka päästä. Tai siis uhkaisi lähteä, mikäli olisi. Tästä on kuulemma näyttöä Scanian oman henkilökunnan toimesta.

Scania P370 Crew Cab

Koska Scanialla on myös moottoriuudistuksia, esimerkiksi 500hv kone ei ole enää V8, vaan rivi6. Täten myös Crew Cab hytilliset mallit on saatavilla 500 hevosvoimaisellakin koneella. Hyvä, silloin riittää paloautossa vääntömomenttia! Tätä mahdollisuutta ei ollut vielä edellisten Scanian koneiden aikana, mitkä nyt viimein saivat luvan väistyä uuden tieltä. Tuolloin näissä Scanian pienimmäisissä teholukemat jäivät alle viidensadan hevosvoimaan.

Manuaalivaihteistokin löytyisi vielä mahdollisena vaihtoehtona, mutta selvästi suurin osa Scanioista myydään jo automaattivaihteisina. Koska sora- ja puuautoilijat haluavat monesti kytkinpoljinta, on asiantila huomioitu, ja siksi Opticruiseen tarjoillaan halukkaille lisämaksusta kytkinpolkimellinen versio. Tämä on asia, mikä voi pääsääntöisesti henkilöautoa ajavasta tuntua hassulta – otetaan robottivaihteisto, ja höystetään se sitten kytkinpolkimella, vaikka automatiikka hoitaa itse vaihteiden vaihtamisen. Näin on ollut Scanialla tarjolla niin pitkään, kun minä muistan. Logiikka liittyy kuitenkin liikkeellelähtöihin ja pysähdyksiin, joissa kytkinpoljinta käytetään – autoa ajaessa sitä ei muutoin tarvitakkaan.

Autossa oleva teippaus FSC29 ei viittaa asiakkaaseen, vaan on Sauruksen tuotteelleen antama mallimerkintä. Kyseessä on sammutusauto miehistöohjaamolla, jossa 2900 litran tankki. Esimerkiksi FSC28 olisi sata litraa pienemmällä tankilla. FMC mallimerkintä kertoisi vastaavan auton olevan keskiraskas, kun FSC on raskasta mallia. RS / RSC mallimerkinnät Sauruksella viittaavat raivausautoon, C-kirjaimen kertoessa, mikäli kyse on miehistöohjaamosta. Pelkkä RS tarkoittaa raivausautoa perusmallin cabiinilla.

Koeajo – Vähänkö siistiä!!

Scania P370 Crew Cab

Kun auton käynnistää, fiilis on todella huikea! Auton on rakentanut Säynätsalossa toimiva Saurus. Se firma, joka toimii lähes tuossa kotinurkillani – asunhan minäkin Keski-Suomessa. Silti myönnettävä on, että ensimmäistä kertaa sain mahdollisuuden ajaa paloautoa! Eihän näitä tämmöisiä nyt vain ajamaan normaalisti pääse – ei missään! Ellei sitten harrastuksena ole VPK, tai ammattina palomies.

No huh huh, siinä siis päällimmäiset ajatukset, kun pistän vaihteen pesään, ja suuntaan autoliikkeen pihasta pois! Tämä on jotakin, mikä kannattaa mieluiten kokea itse – sitä ei vain voi selittää! Vaikka auto on ajettavuudeltaan kuin muut kuormurit, on fiilis kuitenkin aivan muuta! Ei voi verrata, ei voi verrata ei..

Scania P370 Crew Cab

Vaikka muut penkit on vaihdettu, myös apukuskille, on kuljettajalla sentään ehta ja alkuperäinen tehtaalta toimitettu penkki. Täysin kuitenkin ymmärrettävää, miksi muut penkit on laitettu uusiksi – niillä on pystyttävä istumaan esimerkiksi happipullon kanssa. Kun se keikka tulee, niin voidaan tehdä hyvinkin johtopäätös, että tällä autolla pääsee nopeasti pelastamaan ihmisiä! Sehän se luonnollisesti tärkein asia tämän auton kohdalla – tehokas työnteko.

Scania P370 Crew Cab

Kun kuvauspaikka on löytynyt, on aika käynnistää THE valoshow. Se jos mikä saa miehessä hymyn huulille! Koska koeajoaikaa oli vain puolisen tuntia, on valokuvien jälkeen suunnattava takaisin autoliikkeeseen. Koeajo oli kuitenkin silti niin huikea, että sitä alkaa bloggaajakin miettiä aivan huvikseen, että pitäisikö alkaa kuntotreeni ihan siksi, että hakisi Pelastusopistoon? Treenaamista taitaa riittää itse kullakin, sillä pääsykoe sinne on suomeksi sanottuna rankka. Kuntotreeniähän kannattaa silti jokaisen harrastaa, haki kouluun tai ei. Jos tämmöinen kokemus olisi ollut itsellä joskus junnuna, olisi varmasti joku palokuntaharrastus ollut erityisen mieluisa.

Lopputulema – Tähän ohjaamomalliin luottaa myös puolustusvoimat

Scania P370 Crew Cab

Scanian Crew Cab ohjaamo on käytössä esimerkiksi puolustusvoimissa kouluautoissa. Se on kätevä, sillä esimerkiksi pidemmillä reissuilla oppilaita saa samaan aikaan enemmän kyytiin. Ohjaamon varusteet on täysin tuunattavissa, ja matkanteosta saa tehtyä myös mukavaa.

Hintaa tämmöisellä paloautolla on nopeasti ja reilusti yli 200 000 euroa, varusteista riippuen. Koeajo on huikea, joka tuskin usein toistuu. Varmasti koeajo, josta tulee turistua vielä pitkään!

Jos pitäisi pistää järjestykseen koeajojen TOP 5, niin olisi tämä kyllä ehdottomasti kärkipäässä, toinen kyseiselle listalle päässyt koeajo saattaisi olla Tähtikuljettaja -kampanja, johon haki 2800 henkilöä, ja 20 valittiin, mukaanlukien minä. Kolmas voisi olla sitten Maserati Levante, ja sitten ehkä Porsche Macan ja Ford Focus RS. Olen ajanut nyt 784 autoa, ja paljon vaaditaan, jotta sen pystyisi muistamaan tuommoisen määrän seasta. Myös Scania R580 tankkiauto oli koeajona erittäin huikea! Ja Ford F150 – listaa voisi jatkaa vaikka loputtomiin..

Mukavaa kyllä, että tämmöisiä ekstroja sattuu mukaan koeajokiertueelle! Toisaalta näitä toivoisi lisääkin, mutta toisaalta juju juuri on siinä, ettei näitä pääse useinkaan ajamaan.

Scania P370 Crew Cab

Ledi on päivän sana myös pelastuspuolen ajoneuvoissa

Maahantuojan sivusto: Www.scania.fi

Paloautoksi varustelu: Www.saurus.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki