Pohjois-Suomi saa nyt vauhdilla lisää latausvoimaa – mutta miten korjattaisiin asenteita?

Tässäkin blogissa olen käyttänyt termiä Pikalatausvyöhyke kuvaamaan Oulun ja Kajaanin muodostaman linjan eteläpuolista Suomea. Pikalatausvyöhykkeellä 50 kilowatin pikalatausta on tarjolla aika hyvin, matkustaminen on sujuvaa, mutta linjan pohjoispuolella sähköautoilija joutuu miettimään jo tarkemmin latauksiaan.

On mukava huomata, että kesän 2021 aikana Pikalatausvyöhyke ideana siirtyy vähitellen historiaan. Pikalatausta ja varsinkin suurteholatausta nousee nyt vauhdilla Suomeen Lappia myöten.

Rakennustöitä on käynnissä paljon. Erityisen pimeä, jopa surullinen vyöhyke Suomen latauskartalla oli Kuusamo, mutta K-Lataus avasi sinne kesäkuussa sekä suurteholaturin, että muutaman peruslatauspaikan. Tesla avasi oman V3 Superchargerinsa käsivarren Lappiin, pieneen mutta logistisesti tärkeään Karesuvannon kylään.

Eikä tässä todellakaan vielä kaikki.

– Rakennamme tänä kesänä läntiseen Lappiin kattavasti suurteholatausta, paljastaa Recharge Infran Suomen toimintojen johtaja Sami Saarilahti. Tarkat paikat ja aikataulut jäävät vielä nähtäväksi, mutta valmistuessaan tämän kesän projektit mahdollistavat autoilun suuritehoisilla latauslaitteilla Oulusta Kilpisjärven kautta Skibotniin Norjaan.

Lue myös: Mikä Recharge Infra? Lue aikaisempi blogautukseni.

Myös Liikennevirran verkossa toimiva Neve (Napapiirin Energia ja Vesi Oy) avaa kesällä jopa neljä uutta latauslaitetta Rovaniemelle. 

Latauslaitteita nousee sinne, missä on liikennettä ja erityisesti norjalaisia autoilijoita. Tuorein latauspaikkatilanne kannattaa tarkistaa Latauskartasta.

– Näistä kaksi on 150 kilowatin suurteholatauslaitteita, Neven kehityspäällikkö Jouni Karasti kertoo. Muitakin projekteja on tulilla, mutta varsinaista investointipäätöstä ei ole tehty. Viime kädessä kysyntä ratkaisee laturien perustamisen.

Länsi-Lappi vetää koronasta huolimatta

Uutta latausvoimaa tulee siis erityisesti läntiseen Lappiin, jossa jo aikaisemmin on ollut Levin, Oloksen ja Pellon pikalatauspaikat. Itään, esimerkiksi Inarin Saariselälle autoileva saa nauttia pikalatauksesta Rovaniemellä ja Sodankylässä. Tämän jälkeen tarjolla on vain matalatehoista peruslatausta. 

Miksi Nelostien pohjoispäätyyn ei ole noussut pikalatausta?

Paikallisen sähköyhtiön Inergian toimitusjohtaja Tommi Koskinen pohtii, että sähköautojen latausinfran tulisi nousta matkailupalveluvetoisesti, ei sähköyhtiö edellä. Keskeistä latauspalveluissa kun on se, että auton seistessä latauksessa myös kuskilla ja matkustajilla on mielekästä puuhailtavaa.

Lue myös: Mikä ihmeen suurteholataus?

Pohjoisen Lapin Saariselällä ja muutamassa muussakin kohteessa ajanvietettä varmasti löytyisi. Reilu vuosi sitten alkanut koronavirusepidemia johti kuitenkin hetkellisesti matkustamisen seisahtumiseen ja kaikkien investointien hidastumiseen. Tämä lienee vaikuttanut myös matkailuyrittäjien intoon asentaa kalliita pikalatauslaitteita tonteilleen. 

– Mutta toimitamme kyllä mielellämme sähköliittymän latauslaitteelle, Koskinen lupailee. Varsinkaan valtatien varrella sähkön saatavuus ei ole ongelma.

Myös Sami Saarilahti on huomannut koronavirusepidemian vaikutuksen.

– Latausmäärissä näkyi keväällä 2020 pudotus, mutta jo kesällä latausmäärät kasvoivat todella rajusti, Saarilahti summaa. Suomalainen kesälomakansa löysi Lapin ja Norjan.

K-Lataus kertoi huhtikuussa jopa 130% kasvusta latausmäärissä. Tähän tietysti vaikutti suuri määrä loppuvuonna 2020 rekisteröityjä ja käyttöön otettuja ID.3 -sähköautoja, jotka saivat jonkin verran ilmaista latausta K-Latauksen verkossa, mutta muukin kysyntä on selvästi nousussa.

Suomen Lapissa ja Norjassa siis matkaillaan, sähköautojen myynti vetää ja sähköauto on paitsi epidemiaturvallinen, myös ympäristöystävällinen tapa liikkua. Ei ihme, että latauksen kysyntä kasvaa.

Matkailu, matkailu ja matkailu

Kaikki haastateltavat alleviivaavat matkailun tärkeyttä Lapille. Löytyykin yksi matkustamisen erityispiirre, joka perustelee pika- ja suurteholatauksen painottumista juuri läntiseen Lappiin: Norjalaiset autoilijat.

Norjalaisten rajakauppa Suomen puolelle on ollut ennen koronaepidemiaa tiivistä ja Pohjois-Ruotsin latausinfra on hyvin heikkoa. Käytännössä vain Teslalle löytyy sieltä jonkinlainen Supercharger-latausmahdollisuus, muille autoilijoille suurta lataustehoa ei ole tarjolla. Suomen edullisempi hintataso siis vetää norjalaisia Suomen puolelle, eikä pidempimatkalaisella norjalaisella ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin ajaa Suomen läpi, jos tarkoitus on päästä vaikkapa Tromssasta Pohjanlahden perukoille Torniojoen maastoon. 

Inarissa latasin norjalaisteslan vieressä 2018.
Vuotson majan sijainti Sodankylän ja Saariselän välissä on erinomainen. Vuonna 2018 lataus vielä onnistui, nyt latausta ei enää ole tarjolla.

Itsekin kohtasin tällaisen norjalaisautoilijan kesällä 2018 Inarissa. Yritin vakuutella hotellin takapihalla, Inarijärven rannalla etelään haikailevalle Teslakuskille, että Levillä on toimiva pikalaturi, mutta kohtasin lähinnä epäuskoista ihmettelyä.

Lue myös: Nollalla Nordkappiin, eli sähköautolla 3700 kilometriä sähköautolla.

Sähköauto on matkailuyrittäjälle haaste ja mahdollisuus

Pohjoisen Suomen maanteillä ajaa siis muuhun tasavaltaan verrattuna suurempi osuus ulkopaikkakuntalaisia, jotka ovat kaukana kotilatausmahdollisuuksistaan, julkisen latauksen varassa. Lisäksi paikalliset kuskit joutunevat käyttämään stadilaiskuskia enemmän julkista latausta, sillä talven kylmyys ja pitkät etäisyydet johtavat kasvavaan energiankulutukseen.  

Tämä on mainio mahdollisuus matkailuyrittäjille. Ei ole sattumaa, että yksi Lapin ensimmäisistä pikalatureista asennettiin juuri Leville, yhteen pohjoisen vilkkaimmista matkailukeskittymistä Länsi-Lappiin.

Levin pikalaturi kuvattuna 2017. Ajatella, että jo silloin ajettiin sähköautolla.

Laaja matkailukysyntä johtanee myös lataustarpeiden kausiluontoistumiseen. Voisi uskoa, että lähivuosina pääsiäisen aikaan ja hiihtolomaviikkojen vaihtoviikonloppuina suurteholatausasemilla käy vilske, kun muuna aikana on hiljaisempaa. Jo viime helmikuun hiihtolomilla pääsin jonottelemaan Kajaanin pikalatureille sekä Rukan parkkiluolan peruslatauslaitteille. 

Huippukysynnän tyydyttäminen tulee olemaan jatkossakin vaikeaa, koska infrastruktuurin rakentaminen kysyntäpiikkien pohjalta on kallista ja Lapissa maatöiden tekeminen onnistuu parhaiten vain suhteellisen lyhyenä aikana kesällä.

Samaan aikaan latausmahdollisuuksista on kuitenkin tulossa edellytys matkailuliiketoiminnalle. Jos autolle ei löydy latausta, jäävät matkailukohteen ovensaranat kulumatta. Saariselällekin ja vaikka Vuotson Majalle on pakko saada lähiaikoina pikalatausta, muuten sähköautoilijan eurot ajavat muualle.

Kylmässä tarvitaan myös parkkilatausta

Nyt rakennettavan nopean latauksen lisäksi myös hitaampaa latausta tullaan tarvitsemaan. Talven kovimpien pakkasten aikaan autot pitäisi saada myös parkissa lataukseen, sillä monen valmistajan akkutakuut raukeavat jos auto on liian pitkään yli 30 asteen pakkasessa ilman latausvirtaa. 

Näin kylmää on harvoin pitkiä jaksoja, mutta ajoittain kuitenkin. Tämä tulee näkymään erityisesti hotellien ja muiden majoituslaitosten parkkipaikoilla. Pysäköintilatauksen etuna on onneksi se, että lataustehon ei tarvitse olla täyttä 11 kilowattia, vähempikin riittää.

Mutta kuinka paljon vähempi teho saa olla?

Auton kylmälatausta on tutkittu melko vähän. LUT-yliopiston kandidaatintyö antaa viitteitä siitä, että noin viisi kilowattia jatkuvaa tehoa riittäisi paitsi kylmäksi päässeen akun lämmittämiseen, että sen lataamiseen hissuksiin. (Joni Seppänen, 2021). Tutkimus on tehty -20 asteessa kylmälaboratoriossa, joten voisi arvata -30 asteen pakkasen vaativan hieman enemmän tehoa.

Käytännössä tehovaatimus tarkoittaa sitä, että suko-lataus (eli tavallinen kotitalouspistorasia) ei riitä kylmän kelin lataamiseen, vaan tarvitaan oikea peruslatauslaite, eli tyypin 2 latausliitin. Monen ruudun parkkikentillä tehoa voitaneen jakaa siten, että osa parkkiruuduista on pimeänä osan aikaa vuorokaudesta.

Kunnollinen parkkilataus mahdollistaa myös kotimatkalle suuntaamisen täydellä akulla, mikä on omiaan helpottamaan pikalaturien ruuhkautumista.

Sähköautoistuminen on mahdollisuus

Suomalainen ja erityisesti norjalainen autokanta sähköistyy. Tämä on tosiasia, joka matkailuyrittäjien ja infratoimijoiden kannattaa ottaa suunnitelmissaan huomioon. Ennen kaikkea sähköistyminen on mahdollisuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä. On hienoa että myös pohjoisen latausinfra kehittyy eri toimijoiden voimin.

Ehkäpä eniten olisi korjattavaa kuitenkin asenteissa: Sähköautollahan ei tunnetusti voi ajaa Turkuun eikä Lappiin tai ainakaan se ei voi toimia Lapin talvessa. Tämä asenne tuntuu istuvan syvässä, mutta korjaantuu vähitellen autokannan muuttuessa ja latausinfran parantuessa.

Teksti, kuvat ja kuvitus: Tuomas Sauliala

Kiitos kaikille jutunteossa auttaneille! Ajan itse tänä kesänä pari viikkoa Lappia ristiin rastiin. Uusia latureita odotellessa!

Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen, joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.


4 Comments

  • Carl-Fredrik says:

    Jälleen hieno kirjoitus Tuomas! Olisi hienoa jos joskus näkisi tällaisen kirjotuksen lehtien mielipidepalstoilla!….vinkkinä vaan!;-) mukavaa kesänjatkoa!!

    • Tuomas Sauliala says:

      Kiitokset kommentista! Hienoa yritetään tehdä! Mielipidepalstat ovat käyneet mielessä kyllä, mutta kaipa tässä vielä keräillään motivaatiota..

  • Lari says:

    Hyvä teksti! Sivuhuomiona tosin, että anekdotaalisen evidenssin pohjalta auton lataus onnistui kyllä -30 pakkasessa myös Schukosta, mutta 8A ei oikein riitä. 16A eli 3,6 KW latasi kuitenkin Tesla Model 3:a koko talven ongelmitta yli 30 pakkasillakin Lapissa. Varaus nousee tuolla pakkasella 2-3%/h kun akkua pitää lämmittää.

    • Tuomas Sauliala says:

      Kiitokset! Jep, omatkin kokemukset ovat sellaiset, että 8 ampeeria (eli noin 1,8 kW) ei riitä tosi kylmässä. Tuo sun 16 ampeeria sukostahan on jo sellainen teho, mitä suurin osa uusista autoista ei mahdollista, ja mikä varmaan laajassa mitassa ei olisi turvallistakaan. Uudet autot lataavat sukosta tavallisesti 8-10 A, ehkä joskus 13 A. Tuo 2-3 % varausta tunnissa tietysti torjuu akun hajoamista, mikä on hyvä asia. Mutta merkityksellisen latauksen aikaansaaminen akkuun kotimatkaa varten vaatisi tuolla teholla 1-2 vuorokautta, mikä voi olla lomailijalle liian pitkä aika. Eli lopulta kysymys on siitä, mikä on minimitaso, ja mikä riittävä latausteho ja mitä niiden aikaansaamiseksi vaaditaan? Riittääkö, että akkutakuu ei raukea? Vai pitäisikö ihan oikeasti saada myös latausta akkuun? Jos pitäisi, niin kuinka nopeasti? Ja tästä lähtökohdasta, laajoja käyttäjäjoukkoja silmällä pitäen en pidä 2-3 kilowatin suko-latausta käyttökelpoisena talvella, se on liian suurelle osuudelle autoilijoita liian vähän.

Leave a Reply to Carl-Fredrik Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *