Poistuvatko talvinopeusrajoitukset uuden lain myötä?

Talvinopeusrajoitukset
Alhaiselta tuntuvat talvinopeusrajoitukset saattavat koetella autoilijoiden kärsivällisyyttä kun lämpötilat ovat plussan puolella.

Autoliiton liittovaltuusto on ottanut kantaa talvinopeusrajoituksiin. Vuonna 2020 voimaan astuvassa uudessa tieliikennelaissa muun muassa talvirenkaiden käyttöpakko on muutettu keliperusteiseksi marras-maaliskuun välisenä aikana, ja samaa periaatetta voitaisiin hyödyntää myös talvinopeusrajoituksissa.

Mikäli talvinopeusrajoitukset olisivat voimassa vain sään sitä edellyttäessä, uudistus lyhentäisi matka-aikoja, tehostaisi tienpidon resurssien käyttöä sekä parannettaisiin sääntöjen kunnioitusta.

”Kun kaikkien muiden liikennemuotojen matka-aikoja pyritään lyhentämään, on kansantaloudellisestikin kestämätöntä olla pyrkimättä siihen tieliikenteessä, joka kattaa yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä. Alennetut nopeusrajoitukset pidentävät niin henkilöautojen kuin pitkän matkan linja-autoliikenteen matka-aikoja”, Autoliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jukka Joutsjoki toteaa.

Uudessa tieliikennelaissa, joka astuu voimaan 1.6.2020, talvirenkaiden käyttövelvollisuus muuttuu keliperusteiseksi marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. Sama periaate tulisi ottaa käyttöön myös nopeusrajoitusten kohdalla eli talvirajoitukset olisivat voimassa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Uudistuksella lyhennettäisiin matka-aikoja, tehostettaisiin tienpidon niukkojen resurssien käyttöä sekä parannettaisiin sääntökunnioitusta.

Autoliiton mukaan keliperusteiset talvinopeusrajoitukset antaisivat arvoa kuljettajan omalle harkinnalle, kun esimerkiksi marraskuun plussan puolella olevissa lämpötiloissa moottoriteillä saisi ajaa 120 km/h nopeutta. Kun rajoitukset koeataan mielekkäiksi, niitä myös noudatetaan. Esimerkiksi Ruotsissa talvinopeusrajoituksia ei tunneta ja Suomessakin muuttuvia nopeusrajoituksia on kokeiltu Helsingin ja Turun välisellä ykköstiellä. Autoliiton toiveena on, että sama käytäntö ulotettaisiin koko tieverkolle, jossa on muuttuvat nopeusrajoitukset.

”Lisäksi jokakeväiseen ja -syksyiseen nopeusrajoitusmerkkien vaihtamiseen käytettävät rahat ja työaika ovat pois teiden kunnossapidosta. Suomessa voitaisiin ottaa mallia vaikka Saksasta, jossa joillakin tieosuuksilla on kaksi nopeusrajoitusmerkkiä. Alempi on voimassa kelin ollessa huono. Kelin määrittäminen ei voi enää olla ongelma, jos vastaava määritelmä tulee myös rengassääntöihin”, Joutsjoki linjaa.