Sähkö riittää sähköautolle – vaikka niitä olisi neljännesmiljoona

Aika ajoin perinteinen automedia kirjoittaa sähköautoista. Kun ikänsä kaasuttiminen ja sittemmin ruiskumoottorien parissa ahertanut journalisti istahtaa sähköistetyn auton rattiin, on tulos ajoittain viihteellistä ja joskus virheellistä.

Moottori-lehden Eila Parviainen ja Lauri Ahtiainen pohtivat uutisessaan vallitsevien pakkasten ja kelin tuoman sähkönkulutuksen nousun yhteensovittamista hallituksen kaavailemien 250 000 sähköauton kanssa.

Artikkelissa sinänsä ollaan hoksattu aivan oikein, että tuoreen EU-asetuksen mukainen kahdeksan ampeerin latausvirta todella johtaa noin kahden kilowatin lataustehoon Schuko-pistorasiasta, joka suunnilleen vastaa tämän päivän lohko- ja sisätilalämmittimen tehoa. Ja todella, jos kaikki 250 000 autoa lataisivat yhtä aikaa, kantaverkosta otettaisiin tehoa 500 MW, mikä olisi merkkittävä tehontarve.

Yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että jos kaikki suomalaiset keittäsivät aamupuurot ja aamukahvit yhtä aikaa, kantaverkosta otettaisiin gigawateittain tehoa mikä olisi sähköverkolle hankala tapaus. Tästä huolimatta kukaan ei tunnu olevan huolissaan suomalaisten aamupalakäyttäytymisestä.

Ennustaminen, ja erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta yritetään ponnistaa 13 vuoden päähän: Vuonna 2030 autojen akkukapasiteetti on helposti satakunta kilowattituntia, ellei paljon enemmänkin. Tällä hetkellä päivittäinen ajosuorite on kuitenkin vain noin 40-50 kilometriä, ei Moottorin väläyttelemä satakunta kilometriä. Auton lataamiseen ei siis mene koko yötä. Tulevaisuuden auton täysi akku riittää siis keskimääräiseen ajosuoritteeseen lämmityksineen kaikkineen vajaaksi viikoksi. Pahimmat pakkaskaudet ja tehopiikit kestävät kuitenkin vain päivän, pari. Sähköautoja voidaan siis yksinkertaisesti jättää lataamatta kun tehontarve on suuri.

Vastaavasti Schuko-liitäntä ei tule olemaan tulevaisuuden sähköauton latausliitin. Tyypin 2 “Mennekes” -liitin on nykyinen standardi, joskin kotitalouksissa ja taloyhtiöissä harvinainen. Kaikki autonvalmistajat tuntuvat kehittävän myös langatonta latausta. 2030 mennessä näiden kahden liitynnän osuus kaikesta latauksesta tulee kasvamaan rajusti, samalla kun pikalataus on edelleen relevantti vaihtoehto monelle ammattiautoilijalle, pitkän matkan kuskille ja niille joilla ei ole vakituista parkkista mitä sähköistää.

Autoja voidaan siis ladata laajasti kotiparkkiksilla 11-22 kilowatin tehoilla (3x16A tai 3x32A), mikä lyhentää latausaikoja tunnin luokkaan ja ennen kaikkea mahdollistaa älykkään latauksen juuri niinä hetkinä kun sähköä on runsaasti ja halvalla saatavilla.

Vastaavasti tulevaisuuden 350 kW ja isommat pikalataustehot tarvitsevat myös laajasti akkupuskurointia latauskentille, mikä osaltaan mahdollistaa verkon tehonkäytön silloin kun se on järkevintä.

Neljännesmiljoona sähköautoa on valtava määrä akustoja renkaille nostettuna. Nyt lähestytään koko homman pihviä. Sähköverkon näkökulmasta akustot ovat iso, hajautettu kapasiteettireservi johon voidaan paitsi työntää sähköä, myös ottaa sitä takaisin verkkoon. Puhutaan Vehicle-to-Grid, V2G -tekniikasta tai Smart Grid -ajattelusta.

V2G-tekniikoiden merkitys voi nousta 2030 mennessä arvoon arvaamattomaan, erityisesti jos uusiutuvan sähköntuotannon ja energian tuonnin osuus kokonaisuudesta kasvaa rajusti. Kun tuotanto luonnostaan vaihtelee, vaihtelee myös pörssisähkön hinta ja riski tehopulalle kasvaa. Tällöin autojen akustoreservit tulevat mainioksi lisäavuksi taajuuskorjaukselle ja säätövoimalle.

Vaikkapa vain kymmenesosa, 25 000 autoa, olisi hetkellisesti tehoreservinä, olisi Fingridillä käytössään helposti 250-500 MW säätövoimaa ehkä millisekuntien käynnistysajoilla. Vertailun vuoksi vuodelle 2017 Fingrid on ostanut 457 MW taajuusohjattua häiriöreserviä hintaan 30 miljonaa euroa.

Tätä tekniikkaa harjoitellaan jo. Esimerkiksi Kaliforniassa Bemarin lataus viivästyy tarvittaessa paikallisen sähköfirman toimesta. Suomessa Helsingin Energia harjoittelee akkuvarastointia Kalasatamassa. Vuoden 2030 joulusauna voi siis lämmetä naapurin auton akun varastoimalla sähköllä.

Hallituksen tavoite sähköautojen määrästä kolmentoista vuoden päähän on suuri, mutta realistinen. Maailma ja energiapaletti muuttuu tässä ajassa, mutta myös sähköverkot, autojen akustot, lataustekniikka ja autojen datayhteydet ulkomaailmaan ottavat isoja askelia. Suuresta autokannasta on enemmän hyötyä kuin rasitetta sähköverkolle.

Tämä iso kuva on Moottori-lehden uutisessa kadoksissa.

Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala

1 Comment

  • TDI says:

    Hienoa että vouhottajalla uskoa riittää.

    ”Olemme ajautumassa kohti tehopulaa, se voi hyvin tulla meille hyvin kalliiksi”

    Asiantuntijat, erikoisasiantuntijat ja allekirjoittanut specialisti on kyllä tilanteesta huolissaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *