Sähköauto – ostajan opas: Ota nämä asiat huomioon

Hyundai Kona Electric

Sähköautot yleistyvät Suomessa vuosittain kaksinumeroisin prosenttiluvuin. Täyssähköautoja maastamme löytyy vielä verrattain vähän, mutta erityisesti pistokkeesta ladattavien plugin-hybridien määrä kasvaa räjähdysmäisesti tieliikenteessä. Kokosimme sähköautoa harkitseville oppaan, jonka tarkoituksena on helpottaa sähköauton valintaa sekä auttaa hahmottamaan, mitä kaikkea sähköauton hankinnassa ja omistamisessa kannattaa ottaa huomioon. Toivottavasti tästä Sähköauto – ostajan oppaasta on sinulle apua!

Erilaisia sähköautoja eri tarpeisiin

Aivan kuten perinteisten polttomoottoriautojen kohdalla, myös sähköautoista löytyy nykyään paljon valinnanvaraa erilaisiin käyttötarpeisiin. Mielikuva sähköautosta ainoastaan pienenä kauppakassina on ollut realistinen ehkäpä vielä viisi vuotta sitten, mutta tänä päivänä täyssähköautoja löytyy piskuisesta Smartista seitsemänpaikkaiseen Tesla Model X:ään.

Samalla täyssähköautoja alkaa löytyä laajalti eri hintaluokista. Kalliimmasta (n. 100 000 euroa) päästä löytyy esimerkiksi Tesla Model S ja Model X, Jaguar I-Pace, Audi e-Tron ja Mercedes-Benz EQC. Vastaavasti noin 30 000 – 40 000 euron hintaluokasta löytyy hyvin vaihtoehtoina esimerkiksi Hyundai Ioniq Electric, Nissan Leaf, Renault Zoe, Volkswagen e-Golf sekä mielenkiintoiset kompaktin katumaasturiluokan uutuudet Kia e-Niro ja Hyundai Kona Electric. Mielenkiintoinen automalli on myös BMW i3, jota voi pitää yhtenä sähköautojen pioneerina.

Mikrohybrideistä ladattaviin pistokehybrideihin

Täyssähköautojen rinnalla suosiotaan ovat nostaneet jo pidemmän aikaa erilaiset hybridiautot. Siinä missä täyssähköauton määritteleminen on helppoa (ainoana voimanlähteenä toimii sähkömoottori), hybridiautojen määritteleminen on melkoinen termiviidakko. Joltain osin voi esittää kysymyksen myös siitä, kuinka paljon hybridiä käytetään vain markkinointiterminä. Esimerkiksi Volkswagenin lanseeraama mikrohybridi tarkoittaa käytännössä kehittynyttä moottorin sammutusautomatiikkaa ja rullaustoimintoa.

Mikrohybrideistä seuraavana tulevat erilaiset kevythybridit, joissa auton liike-energiaa kerätään talteen kapasiteetiltaan pieneen ajoakkuun, mutta sähkömoottori ei koskaan liikuta autoa yksinään. Kevythybridiautoissa sähkömoottori keventää kiihdytyksissä polttomoottorin taakkaa, minkä lisäksi bensiini- tai dieselmoottori voidaan sammuttaa hidastettaessa ja rullatessa paikoitellen kokonaan. Kevythybridiautoissa sähkömoottori ja ajoakku tuovat näin ollen pienen polttoainesäästön lisäksi ajomukavuutta, kun moottorin sammutusautomatiikka toimii erityisen pehmeästi. Kevythybridejä alkaa löytyä laajalti edullisesta Suzuki Swiftistä Mercedes-Benzin EQ Boost -järjestelmään.

Niin sanotuksi perinteiseksi hybridiksi kutsutaan autoa, joka toimii pääasiallisesti polttomoottorin voimin, mutta sähkömoottori ja ajoakku mahdollistavat myös ajoittaisen ajamisen pelkällä sähköllä. Lukumäärällisesti perinteisiä hybridejä on Suomen tieliikenteessä ylivoimaisesti eniten johtuen Toyotan itselataavien täyshybridien suosiosta.

Kaikkia yllä mainittuja hybridivoimalinjoja yhdistää se, ettei niitä tilastoida sähköautoja koskevissa tilastoissa. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi, että maamme tieliikenteessä tulisi olla 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Näillä 250 000 autolla tarkoitetaan täyssähköautojen lisäksi ladattavia pistokehybridejä, eli plugin-hybridejä.

Pistokehybridejä pystyy nimensä mukaisesti lataamaan ulkoisesta virtalähteestä. Plugin-hybridiautoilla pystyy käytännössä ajamaan tyypillisesti noin 30-50 kilometriä pelkän sähkön voimin. Plugin-autot soveltuvat erityisen hyvin autoilijoille, jotka haluavat taittaa päivittäisen työmatkaliikenteen pääasiallisesti sähköllä. Plugin-hybridit ovat suosittuja etenkin suuremmissa autoluokissa jo siitäkin syystä, että suurissa autoissa pienet hiilidioksidipäästöt vaikuttavat merkittävästi autoveroon laskevasti.

Täyssähköautoja jo monessa hintaluokassa

Täyssähköautoja, eli autoja joissa liikkuminen hoidetaan vain ja ainoastaan sähkömoottorin voimin, alkaa olla markkinoilla jo runsaasti eri hinta- ja kokoluokissa. Kalliimman pään (sadantuhannen euron) hintaluokan sähköautoille löytyy ostajakuntaa laajalti niin yritys- kuin yksityispuoleltakin, mutta tavanomaisen perheauton hinnallakin alkaa löytyä sähköautotarjontaa.

Sähköautoille on vielä varsin suppea käytettyjen autojen markkina johtuen autojen pienestä määrästä, mutta useat autovalmistajat myöntävät ajoakuille pitkiä takuita, jolloin akkujen vanheneminen on harvoin este ostaa käytettyä sähköautoa.

Sähköautojen eduiksi voi laskea paitsi halvat käyttökulut sekä verrattain edulliset huollot, myös perinteisiä polttomoottoriautoja paremman ajomukavuuden. Vaikka sähköautoa vertaisi modernilla polttomoottorilla ja automaattivaihteistolla varustettuun autoon, erityisesti ruuhkaisessa kaupunkiliikenteessä sähköauton vaivattomuutta voi pitää ylivertaisena. Myös se, että sähköautolla osan liike-energiasta pystyy keräämään talteen uudelleenkäyttöä varten, on polttomoottoriautoihin verrattuna hieno ominaisuus.

Useissa sähköautoissa regeneroinnin (tai rekuperaation) eli liike-energiantalteenoton voimakkuutta pystyy säätelemään. Esimerkiksi uusimmassa Nissan Leafissa on e-Pedal -niminen toiminto, jolla auton saa pysähtymään ennakoivassa ajossa täysin ilman jarrupolkimeen koskettamista. Näin sähkömoottorin jarrutuksen voimakkuutta pystyy säätelemään helposti pelkän kaasupedaalin avulla. Toisenlainen lähestymistapa on Hyundailla, jonka sähköautomalleissa moottorijarrutuksen voimakkuutta pystyy säätelemään ohjauspyörän taakse sijoitetuilla “läppäpainikkeilla”. Jarrutuksen voimakkuutta pystyy helposti säätämään ennakoivasti ja lisäksi täysin vapaalla rullaus on tehty mahdollisimman helpoksi.

Sähköauton lataus

Ehkäpä suurin kysymys sähköauton ostamisessa liittyy siihen, miten autoja pystyy helpoiten lataamaan. Sähköautoilun suurin ero perinteisiin polttomoottoriautoihin on niiden erilainen käyttötapa. Käyttötottumuksia tulee muuttaa sen suhteen, miten autoa ladataan tai tankataan. Edullisimmillaan sähköauton käyttö on silloin, kun auto voidaan laittaa kotona lataukseen yön ajaksi käyttötarpeen mukaan joko joka päivä tai kerran pari viikossa.

Sähköautojen esitteissä mainitaan yleensä latausaikoja tyhjästä akusta täyteen, tai 80 prosenttiin asti. Vaikka latausajat kotona saattaisivat kuulostaa esitteissä mainittuina pitkiltä (esimerkiksi 12 tai 20 tuntia), asian ei kannata antaa liiaksi vaivata, sillä todellisessa käytössä akkua ajetaan harvoin tyhjäksi ja keskimääräisen päivittäisen ajosuoritteen vaatiman energian pystyy tyypillisesti lataamaan kotonakin muutamissa tunneissa tai ainakin yön aikana.

Sähköauton kotilataus

Käytännössä sähköautoa on järkevintä ja edullisinta ladata kotona. Sähköauton hankinnan yhteydessä kotiin on järkevää hankkia kiinteästi asennettu latausasema, johon on yhdistetty kiinteä Type2-latausjohto (yleisin sähköautojen latauspistoke). Kiinteällä johdolla varustetun aseman käyttö on kaikista nopeinta, kun erillistä latauspiuhaa ei tarvitse joka kerta kotiin tullessa poimia auton tavaratilasta. Kiinteät latausasemat maksavat tyypillisesti vajaasta tuhannesta eurosta ylöspäin asennuksineen. Asennuksen hintaan vaikuttaa paljon se, kuinka pitkiä matkoja johdotusta tarvitsee vetää. Myös kodin sähkökeskuksen kapasiteetti vaikuttaa siihen, kuinka tehokkaan latausaseman kiinteistöön voi asentaa. Helpoimmillaan kotilatausaseman asennus käy, mikäli esimerkiksi autotallin yhteydestä löytyy niin sanottu voimavirtapistorasia, joka voidaan suoraan vain korvata latausasemalla.

Myös tavallisesta “valovirtapistokkeesta” sähköautoa voidaan ladata hitailla tehoilla, mutta tällaista lataustapaa ei suositella muuta kuin väliaikaisesti. Lämpötolpankin pystyy varsin vaivattomasti päivittämään sähköauton lataukseen soveltuvaksi esimerkiksi suomalaisen Parkkisähkön latausasemalla.

Julkiset asiointilatauspisteet

Julkisia niin sanottuja asiointilatauspisteistä löytyy jo hyvin kattavasti eri toimijoilta. Tällaiset latauspisteet on sijoitettu tyypillisesti kauppakeskuksiin, juna-asemien yhteyteen, ravintoloiden pysäköintialueille sekä suurten toimistoalueiden lähettyville. Julkisista keskinopeista latauspisteistä sähköautoa pystyy lataamaan yleensä 3-10 kW:n teholla, mikä tarkoittaa esimerkiksi Hyundai IONIQ:in kohdalla sitä, että 3 kW:n teholla pystyy lataamaan 100 kilometrin matkaan tarvittavan energian noin 3,5 tunnissa.

Julkiset keskinopeat latauspisteet voivat olla joko ilmaisia tai maksullisia. Tunnistautuminen ja latauksen aloittaminen tapahtuu yleensä joko puhelinsovelluksella, rfid-tunnuksella tai tekstiviestillä. Vaikka latausoperaattoreita on useita, ja kuhunkin on tyypillisesti omat puhelinsovelluksensa, niiden käyttö ei yleensä maksa muuta kuin käytön mukaan. Näin ollen sähköautoilijan kannattaa katsoa omiin käyttötarpeisiinsa soveltuvien latausasemien operaattorit jo ennakkoon ja liittyä heidän asiakkaiksi. Esimerkiksi yhdistelmällä Fortum Charge & Drive, Virta ja K-Lataus voi varmistua siitä, että lataus onnistuu lähes missä tahansa.

Sähköauton pikalataus

Sähköauton pikalataus on lähes poikkeuksetta maksullista ja tarkoitettu lähinnä pidempiä matkoja varten. On kuitenkin huomattava, että vaikka sähköautoa ei olisi esimerkiksi kerrostalossa mahdollisuutta ladata, maksullinen pikalataus tulee sekin lähes aina polttomoottoriauton käyttökuluja edullisemmaksi. Yleensä vain täyssähköautot kykenevät pikalataukseen, mutta ladattavista pistokehybrideistä esimerkiksi Mitsubishi Outlander PHEV on poikkeus, ja kykenee ChaDeMo:n kautta pikalataukseen.

Laajin pikalatausverkosto Suomesta löytyy Fortum Charge & Drivelta. Myös Keskon K-Lataus tarjoaa nopeasti kasvavaa pikalatausverkostoa omien kauppapaikkojensa yhteydestä. Sähköauton pikalatauksesta maksetaan yleensä ajan mukaan, jotta latauspisteet vapautuisivat muiden autoilijoiden käyttöön mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi Fortum Charge & Driven pikalatauspisteillä lataaminen maksaa rekisteröityneelle käyttäjälle 0,2 € / minuutti. Näin ollen kymmenen minuuttia pikalatauksessa maksaa kaksi euroa.

Sähköautoissa on eroa siinä, kuinka nopeasti ne pystyvät akkuja pikalatauksessa lataamaan. Pikalatauksessa ja matkanteon nopeudessa myös sähköauton kulutuksella on merkittävä vaikutus: mitä pienempi kulutus, sitä nopeammin ja edullisemmin matka onnistuu. Jos esimerkiksi otetaan Hyundai IONIQ Electric, jonka keskikulutus on todellisessa maantieajossa noin 12 kWh/ 100 km, sadan kilometrin lataaminen kestää 50 kW:n tehoisella pikalaturilla noin 15 minuuttia. Tällöin 100 kilometrin hinnaksi tulee 3 euroa. Hinta on noin kolmasosan siitä, mitä 6 litraa / 100 km kuluttavalla polttomoottoriautolla, mikäli polttoaineen hinta on 1,5 € / litra.

Katso Fortum Charge & Drive -latausasemien sijainnit kartalta. Keskon K-Lataus -asemien sijainnit löytyvät täältä.

Katso lista Suomessa myytävistä sähköautoista

Pitkien matkojen taittaminen onnistuu myös sähköautolla

Lue lisää sähköautoilukokemuksia Autovouhotuksen Oikosulku-blogista.