Viikon vaihtariarvio: BMW 120D vuodelta 2011

BMW 120d vm2011 / kuvat Mikko Kilkki

Koska Bemarin ykkössarjalaisista koeajossani oli käynyt aikaisemmin vain M140i sekä 125i Coupe, kävi mielessä ottaa koeajoon jotakin hieman tavallisempaa versiota. Mietinnästä huolimatta asiantila oli vain odottanut ja odottanut omaa viitsimistäni, kunnes näin syksyn kunniaksi päätin tarttua toimeen. Olihan tämä joskus tehtävä, tai muuten sen tekeminen olisi jäänyt – ehkä jopa lopullisesti.

Kun menin sisään tuttuun autoliikkeeseen, vaihtoautorivistössä oli Bemarin ykkössarjalaisia tarjolla kaksin kappalein: 118i sekä 120d. Tämä sopii blogini linjaan, jossa on paljon nähty vaihtoautoja, toisinaan välissä jokunen uusikin.

Niinpä pohtimaan, että bensaa vai dieseliä – kumpaa haluaisin koeajaa? Pienen arpomisen jälkeen koeajolle valikoitui tämä sininen, E81 korimallin laite, jossa on dieselkone. Moottorin lisäksi myös mainittujen autojen korimalleissa on eroa: Nyt koeajettua autoa vaivaa toki takaovien puute, jotka taas löytyisivät 118i:stä. Toisaalta se ei haittaa, sillä joku saattaa juuri nimenomaan etsiä ja haluta tämmöistä korimalliltaan hieman poikkeavaa autoa. Aivan mahdollista on, että auto ostetaan enemmän järjen sijasta tunteella, jolloinka varsin kummallisetkin toiveet saattavat tulla kyseeseen.

Mitä tämä Bemari pitää sisällään?

Mittaristo on tuttua Bemaria – siitä ei pääse mihinkään.

Tämä laite on vuosimallia 2011, ja sillä on keretty ajamaan jo 185tkm. Konehuoneesta löytyy kaksilitrainen dieselpata, ja vaihteistona löytyy kuusivaihteinen manuaali. Samoja palikoita siis, mitä on nähty Baijerilaisen muissakin malleissa. Mikään talliruusu tämä ei ole ollut, mutta toisaalta esimerkiksi täydellinen huoltokirja löytyy. Varustelistaus pitää sisällään esimerkiksi ilmastointiautomatiikan ja metallivärin.

Tämän aikakauden Bemarin ykkössarjalaiset olivat vielä takavetoisia, mutta lisärahalla saattoi saada toki nelivedon. Sitä tässä autossa ei ole. Sittemmin Bemarikin taipui ja muutti pikkumallinsa etuvetoiseksi – vaikka se alkuun vaikuttaakin olevan vastoin Bemarin filosofiaa, johon on kuulunut lähinnä takavetoa ja nelivetoa. Mutta toisaalta, vastaava tilanne on ollut toki myös Mercedeksellä, jonka A-sarja on ollut tarjolla etuvetoisena tai nelivetoisena jo iät ja ajat.

Mikäli automaattivaihteista ykkössarjalaista tekee mieli, niin löytyy – senkun menee netin myyntipalstoille ja rupeaa etsimään! Ei siis sen vaikeampaa, senverran yleinen ilmestys Bemarin ykkössarjalainen kuitenkin on.

Koeajo – Pikkubemari lähtee mukavasti!

Bemarin pienimmäisin on sisustuksiltaan varsin Bemarimainen – mikään ei yllätä, mikäli vain on ajanut tämän aikakauden Bemareilla aiemmin. Auto lähtee Bemarimaisesti napista käyntiin, kunhan tiirikka on ensin pesässään. Kone on tervekäyntisen oloinen, sekä käsijarru tottakai vielä perinteistä kahvamallia. Toki itse vielä olen sen perinteisen käsijarrukahvan kannalla.

BMW 120d vm2011 / kuvat Mikko Kilkki
Myös takapenkki toimii, mikäli sinne onnistuu ensin kömpiä etuovien kautta.

Ajoasento tässä Bemarissa löytyy käsisäätöjen kautta. Kun se on kohdillaan, on hyvä lähteä koeajolle. Koneen 380 Nm vääntömomentti on vakuuttavalla tasolla, ja sen huomaa heti, kun on päässyt muun liikenteen sekaan. Asiantila vahvistuu, kun autolla pääsee ajamaan moottoritielle. Tuoreemmissa koneissa vääntömomenttia toki on kasvatettu karvan, joten tekisi mieli päästä vähän testailemaan ja vertaamaan.

Kuusivaihteinen manuaalivaihteisto on helppo käyttää, vaihteet menee pesään jämptisti. Kytkintuntuma on looginen. Myös ohjaus on jämptin täsmällinen, ja ratti on muotoiltu hyvin käteen sopivaksi – minä kyllä tykkään. Vaikka diesel alkaakin olla jo menneen talven lumia, tai siltä on ainakin hetken jo tuntunut, viihdyn selvästi tämän auton ratissa.

BMW 120d vm2011 / kuvat Mikko Kilkki

On helppo todeta, että tähän Bemariin on saatu jonkinlaista nuorekkuutta erinäisillä valinnoilla – esimerkiksi ovien ikkunat ovat karmittomat. Jotkin mallit Bemarilla, ehkäpä varsinkin X1 ja X3, tuntuvat hieman pappamaisilta, mutta samaa pappamaisuutta tässä Bemarissa ei ole.

Lopputulema – Mikäli mennään ajettavuus edellä, Bemarilla tuntuu löytyvän vaihtoehtoja

Vaikka pitäisi Bemarin joitain malleja hieman pappamaisen näköisinä, ja vaikkapa sporttihybridi i8:a taas futuristisena ilmestyksenä, on lähes kaikessa jotakin hyvää – mikäli mietitään asiaa ajettavuuden kautta.

Mielestäni myös tässä autossa ajettavuus on hyvällä tolalla – sen osalta ei tarvitse hävetä lainkaan, kun verrataan kilpailijoihin. Mikäli olisi pistää autoon kiinni 12 900 euroa, niin tekisin sen. Koeajon perusteella tämä auto on toimiva, enkä löytänyt siitä mitään vikaa.

Mikäli Baijerilaisein ykkössarjalaiselle etsii tehoversioita, on sellainen sitten M-virityksen saanut M135i, sekä tästä tehdyt myöhemmät päivitysmallit, jotka tottelevat vastaavantyyppistä mallinimeä. Tästä onkin sitten hyvä jatkaa koeajamaan uudempia malliversioita – minä kiitän!

Koeajoauto myynnissä: Jyväskylän Autotarvike, Sorastajantie / www.jklautotarvike.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki