Vintagevermeitä vaihdossa – Koeajossa Mercedes-Benz 817

Mercedes-Benz 817 kuormuri / kuvat Mikko Kilkki

Blogihistoriani aikana olen kerran päässyt koeajamaan vuoden 1992 Mercedeksen 1114:ää, joka on siis ajalta ennen Ategoa. Yhtä sattumalta kuin tuolloin, bongasin myös nyt saman aikakauden tuotteen, mutta hieman eri versiona: Nyt kyseessä on Mercedes-Benz 817, mutta rekisteröity vuonna 1996. Tämä on jakokontilla ja ilman nelivetoa! Tämä auto on niin vanha, että mitään liikanimeä Atego se ei vielä tunne. Nimettäköön tämä vaikkapa Ategon edeltäjäksi.

Tämä sattumalöydös oli taas sitä jotain, että halusin ehdottomasti hakea avaimet myyjältä, jotta pääsen pärtsäilemään edes pienen lenkin. Koska onhan se fakta, että tämmöisiä Mercedeksiä nyt ei vain enää autoliikkeiden vaihtoautoriveissä näe juuri koskaan.

Ne ajat jolloin näitä vielä näki runsaammin liikenteessä ja autoliikkeissä, ovat kaukana takanapäin, koska ikää tällä pirssillä on jo lähes kolmattakymmenettä vuotta. Tämä auto on, kuten Semmarit laulavat, Vintage ja Retro! Siitä myös johtuu se, miksi myyjän mukaan juuri tämä auto on haastava hinnoiteltava, koska vertailukohtaa ei vain enää meinaa olla.

Mikä ihmeen Mercedes-Benz 817?

Kyllä, kyseessä on kuorma-auto. Autoliikkeen esittelylappu tietää kertoa, että tämä olisi muutettu autonkuljetusta varten, jotta kyydissä pystyisi kuljettamaan ralliautoa. Varustelista on paremminkin käytännöllinen kuin pröystäilevä: Perälautanostin, ohjaamossa paikat kolmelle henkilölle, manuaalivaihteisto, sekä tietenkin ajosillat, jotta henkilöauton tai ralliauton saa ajettua konttiin sisään. Konttiin en edes vilkaissut, joten tiedä sitten mitä siellä sattuu oikeasti olemaan – lähtökohtaisesti ajettavuus kiinnostaa minua paljon paljon enemmän.

Ajettu tällä autovanhuksella on jo yli puolimiljoonaa kilometriä, ja konehuoneesta löytyy tehoja 170 hevosvoimaa. Tämä on perus takaveto, mikä on kuorma-autot tuntien aivan normaalia. Auton kokonaispaino on esittelylapun mukaan 8600 kg, siihen viittaa myös auton mallimerkinnän numerot. Auton omapaino on 5750 kiloa, joten kantavuudeksi jää noin 3000 kiloa. Kontin koko on noin 6 metriä x 2,5 metriä x 2,1 metriä. Riittänee siis autoharrastajan kuljetustarpeisiin.

Mercedes-Benz 817 kuormuri / kuvat Mikko Kilkki

Myös muita vastaavia, mutta hieman erikokoisia kuorkkeja on ollut Mercedeksellä tarjota: esimerkiksi 1117 ja 814. Vaikka malliuudistus sittemmin hieman ennen vuosituhannen vaihdetta tulikin, niin numeroiden osalta mallinimilogiikka on pysynyt näihin päiviin asti samana: Ilmaistaan ainakin näin suurinpiirtein paino ja tehot. Mallimerkinnät muuttuivat sikäli, että mallinimiksi tuli Atego, Axor ja Actros, jossain välissä myös Arocs.

Tämän koeajoauton iästä kertoo myös ehta kasettisoitin, sekä digipiirturin puuttuminen. Mikäli tällä ammattiajoa tekisi, niin ihan käsipelillä saisi piirturikiekkoja vielä täytellä. Onkohan siitä nyt joku 5 – 6 vuotta sitten, kun minä vielä ammattiajossa näin analogipiirturilla olevan auton.

Koeajo – Onko vanhasta Mercedeksen kuormurista mihinkään?

Tämä lähtee terveen oloisesti käyniin. Kävelylenkki auton ympäri osoittaa, että myös perusasiat, kuten valot, vaikuttavat toimivan. Kun sain auton todettua tieliikennekelpoiseksi, ei muutakuin ajoasento kohdilleen ja koeajolle. Ihan hyvä, että ajoasento säädetään vanhan koulukunnan tapaan ihan vain käsisäätöjen kautta. Jää tästäkin autosta silloin jotain lystiä jälkipolville, kun ei aina tarvitse olla korjaamassa jotain mystisiä sähkövikoja, ja manata samalla sitten pimeyden voimia.

Ajolleen tämä auto on kuorma-autoksi yllättävänkin helppo, kuten odottaa saattaa. Vaihdekaavio on vastaava kuin mitä henkilöautoissakin on tarjolla, eikä mitään aluevaihteistoja tarvitse nyt miettiä.

Koeajolenkin perusteella tämä auto on parhaimmillaan taajamassa ajaessa, isommalle tielle mentäessä tuntuu kone ja vaihteisto loppuvan hieman kesken. Kyllä tällä kuitenkin lain sallimaa kahdeksaakymppiä pääsee, mutta ei tällä niitä teitä ajele mielellään enää muutoin kuin harrastemielessä. Parhaimmillaan tämä kulkine sopinee mielestäni rallitiimille kuljetusautoksi, en minä tätä enää jakelukäytössä ajaisi muutoin kuin showmielessä. Eli väliotsikon kysymykseen vastauksena, kyllä tästä vielä johonkin on.

Lopputulema – Harrastekäyttöön soveltuva kampe

Auto oli tullut vaihdossa koeajopäivänä. Hintaa tällä on 6880 euroa, eli ei paljoa, jos vain ajokortista löytyy ajokorttiluokkia tarpeeksi. Hinta on oikeastaan jo niin edullinen, että jos tällä ei halua vaikkapa ralliautoja kuskata, niin auton voi muuntaa huoletta ja helposti omia käyttötarpeita vastaavaksi. Miten olisi festaripakun sijasta vaikkapa festarikuorkki? Kunhan siis vain kesäfestareita saa järjestää, nyt blogijuttua kirjoitellessa poikkeusolojen purkua on jo lupailtu.

Ihan hauska kampe tämä on sellaiselle, joka haluaa vähän harrastella tämmöisellä kuormurilla, joko omaksi tai muiden iloksi. Aiempien omistajien toimesta auton perästä löytyy myös tarra #EIKIUSATA, joten tägätäämpä sekin sitten tähän.

Ostaisinko minä sitten tämmöisen? Jos olisi ylimääräistä rahaa, niin ainahan sitä harkita voisi. Mutta totuus on se, että iso (-> ja vanha) auto vie myös helposti paljon rahaa, mikäli siitä haluaa muutakin kuin pihakoristeen. Niin isoa pihaa minulla ei vielä ole, että tämä mahtuisi sinne vain koristeeksi, joten tottakai minä myös ajaa haluaisin.

Auto myynnissä: Rinta-Jouppi, Jyväskylä / www.rinta-jouppi.com

Muutettu 21.06.2020: Korjattu vuosimallia. Väitin alkuun että tämä olisi vuosimallia 1992, mutta tämä auto on oikeasti rekisteröity vuonna 1996. Tarkkasilmäisimmät voivat huomata aiempaan blogipostaukseeni verrattuna, että pientä faceliftiä on kerennyt muutaman vuoden aikana tapahtua. Esimerkiksi ratti tässä on jo erilainen.

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki